Kuka sai ja mitä?

Tänään on helluntai, päivä jona kristikunta muistelee Pyhän Hengen vuodattamista. Kaikkialla kaikuu julistus siitä, kuinka Jumala ja ihminen tämän päivän johdosta yhdistyivät aivan erikoislaatuisella tavalla. Ihminen sai, seurakunta sai, meille annettiin, meihin vuodatettiin ja niin edelleen.

”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” (Apt.2).

Kuka sai ja mitä? Miksi tällainen kysymys? Eikö ole aivan selvää, että ihminen sai nyt kauan odottamansa Voiman ja Puolustajan? Millaista valoa kirkkohistoria ja nykyinen tilanne tuovat tähän asiaan? Itse katselen kaikkea tietystä suunnasta, vieraillessani pienen kotikaupunkini melko pienissä seurakunnissa. Kaikissa julistus on siinä määrin sopusoinnussa, että seurassani kulkeva etsivä henkilö kyselee melko hämmästyneenä, mitä kukin piiri todella uskoo ja miksi ei voisi olla vain yksi seurakunta.

Mitä luemme tämänpäiväisessä lainauksessamme?

”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.”

Juuri nyt en itsekään voi entistä enemmän olla ihmettelemättä samaa kuin etsivä ystäväni. Mikä on todella helluntain merkitys ja kuka sai ja mitä? Me saimme lupausten täyttymyksen, me saimme Auttajan, jolle Herramme antoi täydet valtuudet omaisuutensa hallitsemiseksi ja oikealla tavalla jakamiseksi. Mutta juuri tämä saa meidät esittämään todella vakavan kysymyksen? Kuka sai ja mitä?

Mitä voisimme kirjoittaa juuri nyt, tässä viimeisessä ajassa ja hetkessä, sydämemme ihmettelevässä tilassa? Me emme voi olla näkemättä todellisuutta, joka ei perustu vain tähän päivään, vaan historian todistukseen!

”Ja kun helluntaipäivä nyt on kahdentuhannen vuoden takana, ovat he kaikki jakaantuneet lukemattomiin ryhmiin!”

Kuka sai ja mitä? Miksi sellaisella tavalla korostamme sitä, minkä ihminen ja seurakunta saivat, kun kerran tilanne on sellainen kuin on?

Kysykäämme vakavalla mielellä ja koko sydämestämme, eikö sittenkin ole niin, että Pyhän Hengen piti saada Seurakunta täydelliseen omistukseensa ja hallintaansa, eikä päinvastoin!