Sydämen ihminen

”Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja…” (Luuk.12).

”Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä. Älkää huokailko, veljet, toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi; katso, tuomari seisoo ovella.” (Jaak.5).

Nämä kaksi kohtaa aikaisemmista kirjoituksistani alkoivat soida sisimmässäni tänä aamuna. Kuinka tärkeää onkaan käsittää Jumalamme olemus Sanana, jolle mikään ei ole kätkettyä ja joka niin selvästi varottaa meitä yli kaiken varjelemaan sydämemme, josta elämä lähtee. Jos siitä ei lähde elämä, tuottaa se vain kuolemaa ja tuhoa.

”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.” (Hebr.4)

Meidän ajatuksemme huutavat Hänen edessään äänekkäämmin kuin kovimmin lausutut sanamme! Tältä pohjalta saavat Herramme sanat aivan erikoisen selvän merkityksen:

”Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'” (Matt.7).

Nämä ihmiset viittasivat siis voimallisesti ulkonaisiin tekijöihin ikään kuin Jumalalla ei olisi mitään käsitystä heidän elämästään ja suorituksistaan, ajatuksistaan!

”Silloin Herra sanoi hänelle: ’Kyllä te, fariseukset, puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuoli teissä on täynnä ryöstöä ja pahuutta. Te mielettömät, eikö se, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin? Mutta antakaa almuksi se, mikä sisällä on; katso, silloin kaikki on teille puhdasta. Mutta voi teitä, te fariseukset, kun te annatte kymmenykset mintuista ja ruuduista ja kaikenlaisista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden! Näitä olisi tullut noudattaa eikä noitakaan laiminlyödä’.” (Luuk.11).

Oikeus ja Jumalan rakkaus!