Suunnaton Voima

”Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.”

”Eikä näyttäisi tulevan meistä!” Mitä meistä voi tulla? Paavali antanee parhaan vastauksen tähän kysymykseemme. ”Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta Voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen. (Room. 7).

Mitä me tahdomme tässä maailmanhistorian viimeisimmässä ajassa? Mikä on meidän suhteemme tuohon suunnattoman suureen Voimaan, joka kaikin tavoin näyttää tällä hetkellä esiintyvän kaikkialla siellä, missä sitä emme olisi odottaneet. Mieltämme askarruttaa suuresti se, kuinka Voima näyttää kanavoituvan todella vahvojen ja merkittävien hahmojen yhteyteen. Julistajat toinen toisensa jälkeen pyrkivät saavuttamaan koko ajan suurempia väkijoukkoja ja kannattajamääriä. Taloudellinen puoli on välttämätön, mutta olisiko se sittenkin pelottavalla tavalla ottanut ylivallan siinä määrin, kuin nyt erilaiset viestit meille kertovat?

Olemmeko oikealla tavalla käsittäneet tuon suunnattoman Voiman olemuksen ja tarkoituksen? Missä se todella ilmenee, millainen se on olemukseltaan, missä se voi saavuttaa tarkoituksensa? Minne voimme suunnata katseemme, missä se on toiminut ja missä se aidosti toimii tänään? Onko se kiinni suurista rahamääristä, näyttävistä tilaisuuksista, korkeasti arvostetuista henkilöistä?

Aikanaan maan päällä vaelsi nöyrääkin nöyrempi valkokaapuinen mies, joka Jesajan ennustaman kuvan mukaisesti ei vastannut väkijoukkojen odotuksia. Hän ei missään tapauksessa ollut ruma ja vastenmielisen näköinen. Hänellä ei ollut pistävä katse, hän ei temperamenttisesti ollut kovassa äänessä eikä liikkunut levottomasti. Erilaisissa hengellisissä elokuvissa ja näytelmissä Hänet pyritään kuvaamaan mahdollisimman inhimillisesti, ei hyvässä mielessä, vaan jotta Hänessä tuotaisiin esiin ihmisen huonoja piirteitä ja ominaisuuksia. Hän todellakin oli inhimillinen, meidän kaltaisemme kaikessa, mutta kuitenkin ilman syntiä! Hän oli ihminen, mutta koska Hänessä asui jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, oli Hän tuon suunnattoman Voiman alullepanija, lähde, Jumalan luomakunnan alku. Hänessä ja Hänen kauttaan on luotu kaikki, maailma jossa olemme, ilma jota hengitämme, meidätkin.

Missä voimme siis nähdä tuon suunnattoman Voiman, ellei juuri Hänessä, josta se lähti liikkeelle! Mitä tuo suuri Voima aikaansaa, millaisella tavalla se julkituo itsensä? Aikanaan lukematon määrä ihmisiä kohtasi tuon Voiman ja useimmille sen julkituleminen perustuu suureen määrään parantuneita ihmisiä ja lukuisiin ihmeisiin. Ravitut ihmiset olivat valmiita julistamaan Hänet kuninkaaksi, vaikkakin hetken päästä kuuluttivat kovalla äänellä jotakin aivan muuta. Mutta tuo suuri Voima ei pohjimmiltaan ollutkaan väkijoukkojen hämmästyksessä, äänekkäissä joukkokokoontumisissa, kaikessa näkyvässä turbulenssissa, aivan kuten oli Elian aikana. Suurimmalta osalta ihmisiä jäi kuulematta hiljainen tuulenhyminä, näkymätön yliluonnollinen vaikutus, suunnattoman Voiman nöyrä ja lempeä kuiskaus. Parantunut kuolee jossakin vaiheessa, tunnekuohut katoavat, hengellinen hurmos on rajallinen, ihminen näkee kaiken omalla, vajavaisella tavallaan. Kaiken keskellä kuitenkin näkymättömänä mutta valtavana Voimana iankaikkisuus koskettaa ihmisen sisintä olemusta muuttaen tämän iankaikkisuuskelpoiseksi. Ei väellä ja Voimalla, vaan Jumalan Hengen hiljaisella kosketuksella. Syntyy uusi henki, uusi mieli, uusi, iankaikkinen olemus.

Jatkuu…