TIE on kuljettava loppuun asti!

”Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet. Ja hän sanoi: ’Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna.’ Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?” (Joh.6).

Viimeisimpien kirjoitustemme ja lainaustemme perusteella joku saattaa ajatella kirjoittajan siirtyneen niin kovalle linjalle, ettei sitä enää viitsi seurata. En voi kuitenkaan mitään sille, että päivä päivältä suurempi jumalanpelko on alkanut vallata mieltäni. Kirjoituksiani luetaan käytännöllisesti katsoen ympäri maailman, varmaankin suomenkieltä taitavien keskuudessa. Vastuu kaiken esittämäni suhteen on alkanut painaa siinä määrin, että joudun todella vakavasti huokailemaan Herran puoleen joka kerta ottaessani tietokoneen syliini, eikä vain silloin vaan väliaikoinakin. Kaiken esittämäni täytyy perustua Raamattuun ja sen kokonaistodistukseen! Kuinka mielelläni kirjoittaisin vain hyvistä, positiivisista asioista, mutta juuri nyt, odottaessamme Herran toista tulemusta, koen entistä voimakkaampana toistuvan sen, mikä oli vaikuttavaa ja ravisuttavaa Hänen ensimmäisen tulemuksensa yhteydessä:

”Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham', sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."  (Luuk.3).

Johannes Kastajalla oli jumalallinen kutsumus ja sen mukainen sanoma. Hän esitteli kansalle lihaksi tulleen Elävän Sanan, antaen selvästi ymmärtää, ettei ollut kysymys vain johonkin entiseen ja perinteiseen vetoamisesta, vaan aivan Uudesta Tiestä jota ei tullut kulkea vain hetken aikaa uskonnollisessa innostuksessa, vaan joka tuli kulkea loppuun asti!

Ihmistä on aina innoittanut yliluonnollinen ja uusi nimenomaan uskonnollisella alueella. Kaikki erikoinen kokemus ja innoittava saattavat sitoa ihmisen itseensä siinä määrin, että hän kulkee koko elämänsä ajan suuressa luottamuksessa joskus kokemansa erikoisen tapahtuman tai elämyksen varassa. Johannes Kastaja sai kokea tämän aivan konkreettisella tavalla aikansa uskonnollisten piirien keskellä:

”…älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham', sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.”

Jumalan lähettämä sanansaattaja tiesi uskonnollisen maailman ajattelutavan, joka oli kiinnittynyt lähinnä vain positiivisiin mielikuviin, jotka eivät edellyttäneet kaiken hengellisen tiedon muuttamista eletyksi, jokapäiväiseksi elämäksi ja parannuksen toteuttamiseksi!

”Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä… …Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.”

Pelkkä opetuslapseus ei selvästikään, monen mielipahaksi, riitä ilman todellista elämän muutosta ja Sanan toteuttamista. Kuinka moni pitääkään noiden seitsemänkymmenen opetuslapsen asennetta ja ratkaisua aivan liian sovinnaisena ja jopa hyväksyttävänä! Tapahtuihan heidän kauttansa suuria ihmeitä ja he olivat Herramme valitsemia! Kulkivathan he niin pitkän tovin Herran seurassa ollen aivan selvän voitelun alaisia! Mutta lukemalla kaikesta siten kuin on kirjoitettu, ei vain tässä vaan muuallakin, voimme selvästi nähdä että pelkkä voitelu ja hetkellinen ja rajallinen totuudessa oleminen eivät vielä merkitse mitään! Kuinka moni lankeaakaan tähän ansaan ja luottaa uskonnolliseen kokemukseen ilman aitoa ilmestystä Jumalan Sanasta ja Herramme todellisesta Olemuksesta!

”Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne.’ Niin he sanoivat hänelle: ’Kuka sinä olet?’ Jeesus sanoi heille: 'Juuri se, mitä minä puhunkin teille.’” (Joh.8).

”…älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'.”

Jospa kaikki olisi vain yksittäisten ihmisten ajattelua sen sijaan että kaikki tämä julistetaan katoilta! Siksi kirves on asetettu kaiken tällaisen ajattelun ja opetuksen juurelle, jotta todella tehtäisiin tilaa Herramme omalle todistukselle:

”’Kuka sinä olet?’ Jeesus sanoi heille: 'Juuri se, mitä minä puhunkin teille.’”

Tästä todistuksesta on kiinni koko elämämme!