Vain yksi ainoa tarpeellinen! 2

Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa. Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa. Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: ’Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi.’ Herra vastasi ja sanoi hänelle: ’Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois’.” (Luuk.10).

Tämä sanankohta on pyörinyt mielessäni eilisestä lähtien. Se sisältää enemmän kuin mitä ehkä koskaan olemme tulleet ajatelleeksi. On hyvä olla sukulaisia, uskonystäviä, seurakunta, mutta todellinen Elämä, iankaikkisuus, voi asua vain yksilössä, ei jossakin yhteisössä tai ihmisjoukossa! Seurakunnallisuus voi puhua syvällisistäkin asioista ja korostaa kristillisen elämän tärkeyttä, mutta… mutta…

Pyhä Henki lankesi ensimmäisenä helluntaina ja sai omakseen seurakunnan (joka koostuu yksittäisistä, elävistä jäsenistä), mutta Pyhä Henki ei milloinkaan ole ollut itsetarkoitus, irrallaan Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta! Hänen tehtävänsä on aina ollut selväpiirteinen ja vailla minkäänlaista erehtymisen mahdollisuutta. Herramme Itse tuo sen selvästi esiin:

”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. (Kuka ja Mikä on Totuus?)

 Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Vähän aikaa, niin te ette enää minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut.” (Joh.16).

Mitä varten Johannes Kastaja lähetettiin?

”’Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan.’ Ja Johannes todisti sanoen: ’Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.' Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.” (Joh.1).

Mistä ja mille me olemme todistajia, mitä me olemme nähneet? En voi ikinä unohtaa erästä hengellistä tilaisuutta, jossa yksi puhujista lainasi sanankohtia mielensä mukaisesti ja totesi Pyhästä Hengestä: ”Hän on kuin pieni Jeesus!” Tämä särähti todella pahasti korvissani ja vielä enemmän sydämessäni! Joku voi kutsua ajatuksiani spekuloinniksi ja pikkumaisuudeksi, mutta kysymys on todellakin asioista, jotka asettavat meidät paikalle, missä ratkaisemme, valitsemme kuoleman ja Elämän välillä! Kun joku puhuu Pyhästä Hengestä pienenä Jeesuksena, hän totisesti asettaa päälaelleen uskomme perustekijän! Minun oli pakko puuttua asiaan, aiheuttaen melkoisen hämmingin ja loukkaantumisen!

Miksi yhä useammin näyttää siltä, että Pyhä Henki on ottanut Jeesuksen paikan ja tulee huomioiduksi valtavasti enemmän kuin Lähettäjänsä!? Mitä Herra itse sanoo, aivan omin sanoin:

”Hän on minut kirkastava,

sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.”

Mitä on seurauksena vääristä korostamisista ja vääristä asenteista? Ihmiset selvästikin etsivät mitä erilaisimpia kokemuksia ja hengellisiä lahjoja, tullakseen itse erityisellä tavalla huomioiduiksi hengellisen toiminnan piirissä! Lukemattomat ihmiset tulevat seurakunnan ja hengellisen toiminnan piiriin, mutta eivät siitä huolimatta saavuta uskonelämän ainoaa ja ratkaisevaa tekijää!

”Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt. Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa, eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

         ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.” (Joh.5).

Muutama sana ja niiden ero ratkaisevat iankaikkisen Elämämme mahdollisuuden! Kirjoitukset eivät todista Pyhästä Hengestä ja Hänen lahjoistaan, vaan Pyhä Henki on aina todistanut Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, kirkastaakseen yksin Häntä Lihaksi Tulleena Sanana!

”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.” (Apt.4).