Jouluaattona 2017

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä. (Jes.9).

”Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut? Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin: minä, Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama.” (Jes.41).

”…kuka on tämän julistanut hamasta muinaisuudesta, aikoja sitten ilmoittanut? Enkö minä, Herra! Paitsi minua ei ole yhtään jumalaa; ei ole vanhurskasta ja auttavaa jumalaa muuta kuin minä. Kääntykää minun tyköni ja antakaa pelastaa itsenne, te maan ääret kaikki, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole. Minä olen vannonut itse kauttani, minun suustani on lähtenyt totuus, peruuttamaton sana: Minun edessäni pitää kaikkien polvien notkistuman, minulle jokaisen kielen valansa vannoman. Ainoastaan Herrassa - niin pitää minusta sanottaman - on vanhurskaus ja voima.” (Jes.45).

”Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat. Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme…” (Ps.18).

”Tämä on se suku, joka häntä kysyy, joka etsii sinun kasvojasi, - tämä on Jaakob. Sela. Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle! Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa. Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle! Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas.” (Ps.24).

Toissapäivänä kirjoitimme sukulaisuudestamme Seimen Lapsen kanssa. Juhlikaamme Häntä ja Taivaallista Sukuamme tänä jouluna aivan uudella tavalla! Hänen oli kerran oltava Lapsi pelastaakseen meidät, mutta tänään Hän on aikuinen, niin kuin meidänkin on oltava!

Koko maallinen sukumme koostuu eroperheistä ja vietimme siksi eilen joulua poikani uudessa kodissa lapsenlasten kanssa. Television ruudulla pyörivät jouluiset kuvat yli kymmenen vuoden ajalta. En voi mitään sille, että kaiken hyvän ja iloisen ohella sisimmässä vallitsivat hyvin ristiriitaiset tunteet. Kuinka ihania olivatkaan aikanaan lapsenlapset lapsen ominaisuudessaan ja kotoisuudessaan! Kuinka surullista onkaan kotien hajoaminen kaikesta uudesta ja hyvästä huolimatta! Suru näyttää kuuluvan erottamattomana osana ihmisen elämään! Aikuinen osaa sijoittaa mitä erilaisimmat tuntemukset oikealle paikalleen, mutta lapsi…

”Tämä on se suku, joka häntä kysyy, joka etsii sinun kasvojasi…”

Keskittykäämme siis ajattelemaan psalminkirjoittajan kanssa uutta sukulaisuuttamme, joka alkoi konkreettisesti kaikessa yksinkertaisuudessa eläinsuojassa ja heinien päällä pari vuosituhatta sitten Hänen syntymällään, jonka Persoonallisuus tulee esiin lainauksistamme! Me olemme Jumalan sukua ja Suuren Kuninkaan sukua! (Uudestisyntyneinä olimme Jumalamme ajatuksissa jo ennen maailman perustamista, koska olemme osa Häntä!)

”Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa. Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle! Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas.”

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.”

Näillä sanoilla toivotan jokaiselle lukijalleni siunauksellista joulunaikaa ja Kuninkaamme ennennäkemätöntä läsnäoloa tulevana vuotena!