Herra ei muutu!

”Hän meni Aasaa vastaan ja sanoi hänelle: ’Kuulkaa minua, Aasa ja koko Juuda ja Benjamin. Herra on teidän kanssanne, kun te olette hänen kanssansa; ja jos häntä etsitte, niin te löydätte hänet, mutta jos hylkäätte hänet, niin hän hylkää teidät. Kauan aikaa Israel oli ilman oikeata Jumalaa, ilman opetusta antavaa pappia ja ilman lakia. Mutta kun he ahdistuksessansa palasivat Herran, Israelin Jumalan, tykö ja etsivät häntä, niin he löysivät hänet. Niinä aikoina ei ollut turvallisuutta niillä, jotka lähtivät ja tulivat, vaan suuri hämminki vallitsi kaikkien maakuntain asukasten keskuudessa. Ja kansa törmäsi kansaa vastaan ja kaupunki kaupunkia vastaan, sillä Jumala oli saattanut heidät hämminkiin lähettäen kaikkinaisia ahdistuksia. Mutta te olkaa lujat älkääkä antako kättenne vaipua, sillä teidän työllänne on palkkansa.’ Kun Aasa kuuli nämä profeetta Oodedin sanat ja ennustuksen, rohkaisi hän mielensä ja toimitti pois iljetykset koko Juudan ja Benjaminin maasta ja niistä kaupungeista, jotka hän oli valloittanut Efraimin vuoristosta, ja uudisti Herran alttarin, joka oli Herran eteisen edessä.” (2.Aik.15).

Tämä sanankohta ei kaipaa suurempia selityksiä, sillä se selvääkin selvemmin tuo julki Jumalamme olemuksen ja suhtautumisen kansakuntia kohtaan. Se jäi soimaan mielessäni, kun eilen olin kuunnellut ääniraamattuani siihen asti.

Eilen oli kansallamme ja meillä itse kullakin suuri juhlapäivä, jonka aikana, ja jo ennen sitäkin, tuotiin esiin kiitollisuutta ja kunnioitusta edellisiä sukupolvia kohtaan. Kaiken keskeltä ei kuitenkaan mieleeni jäänyt yhtään selvää mainintaa siitä, että kaiken teki mahdolliseksi Kaikkivaltias Jumala, jolle meidän ensisijaisesti tulee olla kiitollinen pitkäaikaisesta lintukodostamme. Asenteellamme on varmaankin suuri merkitys sen suhteen, että monta kertaa on tiedotusvälineistä jäänyt mieleen maininta siitä, että tuo lintukoto on mennyttä aikaa!

Kuinka profeetallisia sanoja luimmekaan juuri äsken! Ne sopivat esikuvaksi kansamme kokemille asioille maailmansodan myllertäessä ympärillämme:

”Mutta kun he ahdistuksessansa palasivat Herran, Israelin Jumalan, tykö ja etsivät häntä, niin he löysivät hänet. Niinä aikoina ei ollut turvallisuutta niillä, jotka lähtivät ja tulivat, vaan suuri hämminki vallitsi kaikkien maakuntain asukasten keskuudessa. Ja kansa törmäsi kansaa vastaan ja kaupunki kaupunkia vastaan, sillä Jumala oli saattanut heidät hämminkiin lähettäen kaikkinaisia ahdistuksia.”

On suorastaan käsittämätön se kaikkialla kaikuva viesti ja vakuutus, joka kuuluttaa rauhaa ja turvallisuutta aivan ennen näkemättömällä tavalla. Sen mukaan ei ole mitään hätää ja korostetaan vain taloudellista kasvua ja rahamarkkinoiden vakavuutta, huomioimatta niitä lukemattomia pienen tuntuisia tekijöitä, jotka saattavat romahduttaa kaiken inhimillisen turvallisuuden. Sen sijaan että nyt turvauduttaisiin Jumalaan ja Hänen apuunsa ja neuvoonsa, pyritään kaikin tavoin tekemään Hänet olemattomaksi!

Elämme totisesti ajassa, josta Herramme puhui meille etukäteen:

”Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua. Mutta pitäkää te vaari itsestänne.” (Mark.13).

”Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne, ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.” (2.Piet.3).

Pitäkäämme siis vaari itsestämme ja kasvakaamme Herrassa!