Musiikista

”Niin usein kuin Jumalan lähettämä henki tuli Sauliin, otti Daavid kanteleen ja soitti sitä; silloin Saulin oli helpompi ja parempi olla, ja paha henki väistyi hänestä.” (1.Sam.16).

”Elisa sanoi: ’Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison: jollen tahtoisi tehdä Joosafatille, Juudan kuninkaalle, mieliksi, niin minä tosiaankaan en katsoisi sinuun enkä huomaisi sinua. Mutta tuokaa minulle nyt kanteleensoittaja.’ Ja kun kanteleensoittaja soitti, niin Herran käsi laskeutui hänen päällensä, ja hän sanoi: ’Näin sanoo Herra…” (2.Kun.3).

Haluan tänään puhua hyvin kiistanalaisesta asiasta, musiikista. Syödessäni aamupuuroa alkoi mielessäni soida ajatus siitä, kuinka profeetta pyytää kanteleensoittajan paikalle kertoakseen tämän soittaessa Jumalan vastauksen.

Tulkoon mainituksi, että itsessänikin näen tietynlaisen laiskuuden ja halun selvitä kaikesta mahdollisimman helpolla tavalla. Niin kauan kuin jaksan muistaa, olen aamuisin tehnyt puuron mikrossa. Nyt sain pari päivää sitten melkoisen annoksen aitoja kauraryynejä lahjoituksena. Ohjeen mukaan hiutaleita tulee keittää noin kymmenen minuuttia, mikä tieto aikaisemmin on saanut minut suorastaan kauhistumaan. Nyt ajattelin kuitenkin kokeilla tätä ”suurta vaivaa vaativaa puuronkeittoa”, koska kaapissani oli useampi pussillinen hiutaleita. Annostusohje oli kahdelle lautaselliselle, ja kas kummaa, asia ei ollut ollenkaan niin vaivalloinen kuin olin ajatellut! Tulos oli suorastaan lumoava verrattuna mikropuuroon, ja puolet säästyi seuraavaan aamuun, ilman että olisin huomannut maun muuttuneen.

Vihjeenä puuron keittämiseen. Jos keität puuron maitoon, joudut koko ajan vahtimaan ja sekoittamaan. Minuuttia ennen määräaikaa sekoitan puuroon maitojauheesta tehdyn vajaan desin vesisekoituksen, ja minulla on maitoon keitetty puuro!

Minulla on itse asiassa hyvin laaja musiikkimaku, mutta lyhyesti sanottuna pidän lähes kaikesta melodisesta musiikista. Tämä tarkoittaa sitä, että pidän musiikista, josta maallikkokin pystyy erottamaan melodian. Täytyy sanoa, etten pidä musiikista, joka esitetään suuren äänenvoimakkuuden varjolla, hakkaavalla rytmillä.

On monenlaista mielipidettä sen suhteen, mitä Vanhan Testamentin ajan seurakunnassa soitettiin, ja miten. Raamattu mainitsee useanlaisia soittimia ja on tallentanut laulettuja sanoja. En kuitenkaan voi uskoa kaiken tapahtuneen nykyaikaisen musiikin tavalla, joka on entistä enemmän vallannut alaa seurakunnissa.

Aikanaan paikallisessa seurakunnassa rumpupatteristo ympäröitiin läpinäkyvällä muoviseinällä, mikä kuitenkin kai tarkemman arvion perusteella poistettiin. Raamattu mainitsee monenlaisia lyömäsoittimia, mutta en kuitenkaan usko tuohon aikaan olleen minkäänlaisia rumpupatteristoja, joiden soittajat olisivat takoneet niitä kaiken muun soinnin peittäen!

Minä en ole musiikin erikoistuntija, sen paremmin kuin psykologikaan. Olen kuitenkin kokenut ja lukenut tarpeeksi tietääkseni, kuinka suuri merkitys oikeanlaisella musiikilla on. En erottele maallista ja hengellistä musiikkia, sillä uskon kaiken ihmiselle hyvää tekevän musiikin tavalla tai toisella olevan Jumalasta.

On lukemattomia esimerkkejä musiikin vaikutuksista seurakunnissa ja muuallakin. Aikanaan televisiosta tuli dokumenttisarja erilaisista uskonnollisista järjestöistä. Erikoisella tavalla jäi mieleen dokumentti aivan demonisesta ryhmästä, jonka laulama ja soittama musiikki ei missään suhteessa eronnut joidenkin karismaattisten ryhmien polkevasta rytmistä ja nykivistä tanssin liikkeistä.

Aikanaan joku afrikkalainen tai Kaukoidästä kotoisin oleva lähetyssaarnaaja vieraili Euroopassa ja suorastaan kauhistui musiikkia, jota esitettiin kristillisissä seurakunnissa. Hänen mukaansa vastaavanlaista musiikkia käytettiin hänen maassansa paholaisen palvelusmenoissa!

”Mutta tuokaa minulle nyt kanteleensoittaja.’ Ja kun kanteleensoittaja soitti, niin Herran käsi laskeutui hänen päällensä, ja hän sanoi: ’Näin sanoo Herra…”

Kenen käsi laskeutuu tänään eri piireissä mitä erilaisimpien soittojen ja rytmien johdosta seurakuntien saarnaajien ja julistajien ylle? Mitä he julistavat kansalle musiikin antamassa innoituksessa? Jo kolmisenkymmentä vuotta sitten suuren vapaan seurakunnan vanhemmiston edustaja valitti minulle, kuinka heidän seurakunnassaan ei juurikaan saarnata Sanaa, vaan kokoukset ovat kuin musikaalia!

Vääränlainen rytmi vaikuttaa vahingollisella tavalla ihmisen psyykeen. Tämä on todistettu hyvin monella tapaa, vaikka siitä ei juurikaan haluta puhua. Liiallinen sanojen toisto lauluissa vaikuttaa myös näkymättömällä tavalla saaden ylistyksen kaikumaan sinne, minne sitä ei ole tarkoitettu. Herramme ei turhaan sanonut:

”Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.” (Matt.6).

Eikö Herramme varoitus koskisi myös laulettuja rukouksia?