”Rakkaus ei
tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys. Ja tehkää
tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta;
sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme. Yö on
pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot,
ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.” (Room.13).
Millaisessa unessa me oikein olemme? Emme kai ole
kadottaneet uskallustamme ja toivoamme erilaisten hengellisten tuulenpuuskien
keskellä? Yhdestä suunnasta tuulee voimakkaasti mutta masentavasti, koska se
tuo mukanaan viestiä rauhasta, jota ei olekaan. Uskotaan kaiken jatkuvan
entiseen malliin, niin että tuulenhumina vaivuttaa väen vieläkin syvempään unentapaiseen.
Toisaalta taas kohtaamme suorastaan horjuttavia tuulenpuuskia, jotka melkein
kaatavat meidät viestillään ajan pahuudesta ja laittomuuden hengestä ja
kylmenneestä rakkaudesta. Miten selvitä kaiken tämän keskellä?
Eiköhän ainoa keino selvitä lävitse tämän elämän ole
yhä vielä tuleminen yhdeksi Jumalan Sanan kanssa! Lainaamamme kohta sisältää
muutamassa lauseessa viimeisen ajan ja rakkauden lain jatkuvuuden loppuun asti.
Nimenomaan tässä ajassa rakkauden merkitys korostuu aivan erikoisella tavalla,
jos vain todella olemme halukkaita käsittämään missä ajassa elämme!
”’Mutta kun
nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän
vapautuksenne on lähellä.’ Ja hän puhui heille vertauksen: ’Katsokaa
viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te
näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä. Samoin te myös, kun
näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä’.”
(Luuk.21)
Kaikki ajan merkit viittaavat siihen tapahtumaan,
jota kristikunta on kautta aikojen odottanut, mutta ilon sijasta monen mielen
täyttää murhe ja jonkinlainen masennus. Näemme liian paljon negatiivista ja
kristillisyyden vastaista, antautuen väärän virran vietäväksi. Me tahtoisimme
tietää ajoista tarkemmin, mutta suurista julistajista huolimatta tarkempi
aikataulu pysyy meiltä salassa loppuun asti!
Koska tunnemme tämän ajan, tuo Herran Henki entistä
voimallisemmin sisimpäämme suuren kaipauksen ja huudahduksen:
”Amen, tule, Herra Jeesus!”
(Ilm.22).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti