Hengelliset selitettävä hengellisesti osa 3

” Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan. Sillä: ’kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?’ Mutta meillä on Kristuksen mieli.” (1.Kor.2).

Me jossakin määrin tiedämme mitä meissä on, mutta olemme monessa mielessä melkoisia arvoituksia itsellemmekin. Persoonamme on ehkä hallinnassa ja tiedämme millaisia olemme pääpiirteissään, mutta itsekin usein yllätymme joihinkin reaktioihimme. Me olemme etenkin tässä ajassa mitä erilaisimpien vaikutteiden alaisia, ja yhä useampi kriisitilanteissa vetoaa syyntakeettomuuteen paetakseen vastuuta teoistaan ja toimistaan. Uskovaisina ihmisinä joudumme toteamaan olevamme täysin riippuvaisia Herrastamme, koska niin selvästi sanotaan:

”Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut…”

Me saatamme siis tiedostaa itsemme hyvinkin oikealla tavalla, mutta voidaksemme olla todellisia jumalanlapsia, tarvitsemme Jumalan Hengen tullaksemme aidosti tietoiseksi olemuksestamme ja tarkoituksestamme Hänen maailmassaan, ulottuvaisuudessaan.

Kuinka tärkeätä onkaan tiedostaa, kuinka paljon koko elämämme on sidottu näkymättömään maailmaan! Näkymätön maailma vaikuttaa meissä, ja me siinä! Tämä tulee esiin kautta Kirjoitusten, mutta merkittävin kohta lienee:

”’Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa’. Ja Elisa rukoili ja sanoi: ’Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi’. Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.” (2.Kun.6).

Jumalan valtakunta ei milloinkaan ole tullut ihmisen laatimalla tai toivomalla tavalla. Se on sisäisesti meissä! Kuinka valtavia näkymiä tämä avaakaan Jumalan suunnitelmiin, jotka niin suuresti miellyttivät Herraamme:

”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.” (Matt.11).

On vanha sanonta, ettei suomalainen usko ennen kuin näkee. Tämä sama piirre on kaikissa kansoissa hiukan eriävällä tavalla. Ihminen etsii aina helpointa, yksinkertaisinta tietä, ajautuen järkensä perusteella mitä mutkaisimmille poluille ja selitysten maailmoihin. Me tarvitsemme nyt enemmän Jumalan Henkeä kuin koskaan aikaisemmin, voidaksemme olla sitä miksi meidät tässä ajassa on tarkoitettu:

”…vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.” (1.Piet.3).

”Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut…”