Jumalan ajatukset

”Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” (Jes.55)

.

Kuinka suurenmoista onkaan elää tässä ajassa, jossa Herramme sellaisella tavalla on antanut meidän päästä tuntemaan itseään ja ajatuksiaan, sanojaan! Tuskin olisi kukaan meistä elänyt mieluummin Jesajan aikana, koska silloin oli maailman tilanne vähintään yhtä levoton.

”Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä. Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa.” (Jes.57)

Me olemme kautta aikain mielellämme lainanneet näitä Jesajan kirjan kohtia, koska ne tuovat meille lohtua. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää Herramme silmissä mielivaltainen sanankohtien lainaaminen vain sen johdosta, että ne mielestämme sopivat kulloiseenkin tilanteeseen. Itsekin aikanaan luin Jesajan kirjan useaankin kertaan, alleviivaten kaikki ymmärtämäni kohdat ja erityisesti kaikki lohdulliset jakeet. Hyvinkin saattoi olla sen jälkeen totta, että jälleen lukiessani kiinnittivät huomiotani vain alleviivatut kohdat, riippuen hiukan alleviivausten voimakkuudesta ja sivuun vedetyistä huomioviivoista. Eikö kuitenkin jokainen sana tuossa kirjassa ole Jumalan Hengen innoittama ja Jumalan ajatusten ilmaisua?

Näin on varmaankin suurimman osan lukijoista kohdalla, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää. Kuitenkin tässä ajassa meitä on kehotettu palaamaan takaisin koko Jumalan Sanaan, niin ettemme enää salli silmiemme takertua vain aikanaan mieltämme kiinnittäneiden jakeiden puoleen.

Merkittävin esimerkki vääränlaisesta asenteesta Sanaa kohtaan liittynee meitä kaikkia puhuttelevaan apostolien tekojen jakeeseen:

”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.” (Apt.16)

Tämä kohta on totta mainitun perheen kohdalla, koska se oli lupaus juuri tuota hetkeä ja tilaisuutta varten. Kuinka väärin sitä onkaan myöhemmin käytetty herättämään toivoa ja luottamusta ihmisten mielissä! Kun se ei olekaan toteutunut, ovat monet kadottaneet kokonaan luottamuksensa Sanaa kohtaan. Sillä on myöskin kirjoitettu:

”Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?” (1.Kor.7)

”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.” (Matt. 10).

Me siis saatamme esittää Jumalan ajatuksia omien ajatustemme ja mieltymystemme mukaisesti, valikoimalla sopivan tuntuisia kohtia eri tilanteisiin. Tässä juuri on aina ollut kristillisen elämän suurin epäkohta, jonka johdosta lukuisat ihmiset ovat alkaneet suhtautua epäillen esittämiämme ”raamatullisuuksia” kohtaan. Siten tulee suhtautua kriittisesti myöskin sellaisia jumalanpalveluksia kohtaan, joissa viikosta ja vuodesta toiseen toistetaan samoja sanankohtia. Sana on aina ajankohtainen omalla tavallaan, mutta tiettyinä aikoina huomiomme tulee kiintyä juuri niihin sanankohtiin, jotka juuri sillä hetkellä toteutuvat ajassamme ja keskuudessamme. Ihminen voi tuudittautua perusteettomaan ja petolliseen lepoon toistamalla mielessään vain hyväksymiänsä ja valitsemiansa sanankohtia. Kaikki voi siis perustua Sanaan, mutta väärässä asiayhteydessä.

”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

Meidät on kutsuttu ajattelemaan Jumalan ajatuksia.

”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli…” (Fil.2)

Lue koko Filippiläiskirjeen luku. Jumala haluaa vaikuttaa meissä sekä tahtomisen että tekemisen, mikä on mahdollista vain sen kautta, että me annamme Sanan täyttää mielemme ja koko olemuksemme. Jesajan aikana ei kenelläkään voinut olla käsitystä siitä, mitä kaikki nämä Jumalan ajatukset tulevat merkitsemään ihmiskunnalle. Kaikki tuli aivan uuteen valoon lunastustyön johdosta, niin että meillä voi nyt olla Kristuksen Jeesuksen mieli ajatellaksemme Jumalan ajatuksia oikeanlaisen käsityksen muodostumiseksi kaiken kohtaamamme keskellä.