”Sinä kansa, joka
asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen,
kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta. Vaikka Herra antaa
teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten
enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. Ja sinun
korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai
vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää.’” (Jes.30).
Tämä sanankohta sisältää sellaisen määrän jumalallista
lähentymistä, että voisimme kirjoittaa siitä kuukausikaupalla! Tänään siitä
nousevat erikoisella tavalla esiin viisi viimeistä sanaa. Mitä niistä tulee
mieleemme? Ajattelemmeko omaa elämäämme ja sen ratkaisuja, suuntia, valintoja?
Olemme puhuneet Jumalan kätkeytymisestä, mutta samalla
Hänen näyttäytymisestään tavalla, jota emme kiireissämme edes tule panneeksi
merkille. Me kuulemme useammin kuin huomaammekaan hyvää tarkoittavan Äänen,
joka tahtoo ohjata meitä matkallamme tässä ajassa ja maailmassa. Mitä se
sisältää pohjimmiltaan, todelliselta ominaisuudeltaan? Olen selvästikin alkanut
viljellä sanaa ”ominaisuus”. Mitä sanoo Sana meille tässä yhteydessä,
millaisella tavalla se kehottaa meitä tarkkailemaan hengellisiä asioita? Kaikesta
on pintapuolisuus kaukana:
”Sentähden minä notkistan
polveni Isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa
nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen
ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua
uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja
perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus
ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on
kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.”
(Ef.3).
Tätä tarvitsemme selvästi käsittääksemme jo
vuosituhansien takaisen profeetallisen sanan ja sen syvällisen merkityksen. Vastaus
on Uudessa Testamentissa selvääkin selvempi. Mitä huudahtaa meille Herramme
eilisessä tekstissämme?:
”Tässä Minä
olen, tässä Minä olen!” (Jes.65).
"Tässä on Tie,
sitä käykää.”
Mihin saakka yltää näiden sanojen kaiku?
"Minä olen
tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun
kauttani.” (Joh.14).
Saman kaiun alla elämme tänäkin päivänä, saman
raamatullisen Totuuden, mitä ei mikään voi korvata, eivät ajan muutokset, eivät
mitkään inhimilliset selitykset!
”’Ainoastaan sinun
tykönäsi on Jumala, ei ole toista, ei yhtään muuta jumalaa.’ Totisesti, sinä
olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja.” (Jes.45).
Miten näin ilmeiset asiat voivat olla niin salattuja,
inhimilliseltä mieleltä kätkettyjä? Aivan kuten Israelin kansan hengellisen
näkökyvyn peittää erikoislaatuinen peite, sama pätee kansakuntiinkin:
”Mutta jos meidän
evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen
joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin
sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden
evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.” (2.Kor.4).
Millainen suuri salaisuus sisältyykään meidän tehtäväämme
olla valon välittäjiä, kantajia, ei sen lähteitä! Edellinen kohta jatkuukin
todella selventävänä!
”Sillä me emme
julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne
Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: ’Loistakoon valkeus pimeydestä’,
on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen
kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä
aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan
eikä näyttäisi tulevan meistä. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme
umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme
hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kuljemme, aina kantaen
Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän
ruumiissamme näkyviin.”
”Tämä salaisuus on
suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.” (Ef.5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti