”Sillä niinkuin
Herra iloitsi sinun isistäsi, hän jälleen iloitsee sinusta, siitä, että tekee
sinulle hyvää, kun sinä kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja noudatat
hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka ovat kirjoitetut tähän lain kirjaan, ja
kun sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö kaikesta sydämestäsi ja kaikesta
sielustasi. Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole
sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun
tarvitse sanoa: 'Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen
meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?' Se ei ole meren
takana, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse
noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?' Vaan
sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen
täyttää.” (5.Moos.30).
Olen pienen ajan sisällä kuunnellut kaikki Mooseksen
kirjat ja nauttinut uusimmasta dramatisoidusta englanninkielisestä audioraamatunkäännöksestä.
Tänä aamuna tämä sanankohta erikoisella tavalla puhutteli minua. Moni ei
varmaankaan ole tullut ajatelleeksi sen olemassaoloa ja ajatellut vain samaa
kohtaa Uudessa Testamentissa:
”Sillä Kristus on
lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. Kirjoittaahan Mooses siitä
vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä
elävä. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: ’Älä sano sydämessäsi:
Kuka nousee taivaaseen?’ se on: tuomaan Kristusta alas, tahi: ’Kuka astuu alas
syvyyteen?’ se on: nostamaan Kristusta kuolleista. Mutta mitä se sanoo? ’Sana
on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi’; se on se uskon sana,
jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja
uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä
pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella
pelastutaan.” (Room.10).
”Rakasta Herraa,
sinun Jumalaasi, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni, sillä
siinä on sinun elämäsi ja pitkä ikäsi…” (5.Moos.30).
Nämä sanankohdat eivät kaipaa ihmisen selityksiä, etenkin
kun luemme kummatkin luvut kokonaisuudessaan. Eiköhän tässä ole mietittävää ja tutkittavaa
täksi päiväksi!
Viidennessä Mooseksen kirjassa mainitaan Herran ääni
todella moneen kertaan! Eikö tämä viekin meidät Johanneksen kymmenenteen
lukuun:
”’Ja laskettuaan
kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä
ne tuntevat hänen äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat
häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä.’ Tämän kuvauksen Jeesus puhui
heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.”
Ymmärrämmekö me nyt mitä Herran puhe, ääni, tarkoittaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti