"Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.” (1.Kor.2).
Voitaisiinko ajatella ketään toista, joka sellaisella
tavalla oli yhteydessä ja kosketuksissa Herramme kanssa? Jotkut pitävät
merkittävinä vain Herramme omia sanoja Uudessa Testamentissa ja pahoittelevat
sitä, että ihmiset kiinnittävät niin suuren huomion Paavalin kirjoituksiin. Siksi
on julkaistu lähes kaikilla kielillä Uusia Testamentteja, joissa Jeesuksen
lausumat sanat on painettu punaisella. Tämä seikka vastannee niihin kysymyksiin,
joita minulle esitetään toistuvasti suurella ihmetyksellä. ”Miksi eivät
opettajat ja julistajat puhu juuri ollenkaan niistä sanankohdista, jotka ovat
hengelliselle kasvullemme ja vaelluksellemme todella tärkeitä?”
Ihminen on jo olemuksensa puolesta taipuvainen
korostamaan kaikkea kaunista ja mukavaa edesmenneen esi-isänsä Kainin esimerkin
mukaisesti. Kainilla oli toki eräänlainen hengellinen ilmestys, muutoin hän ei
olisi ajatellutkaan jonkinlaista jumalanpalvelusta ja uhrimenoja. Jostakin syystä
ajattelen hänen hartautensa olleen aivan omanlaatuistansa, iloa ja riemua jo
kaiken kauniin ajattelemisen johdosta, alttarinsa kauneuden johdosta. Hän tuskin
suoritti menojaan painunein päin ja itsetutkistelussa, päätellen siitä, mitä
Herra hänelle puhui. Hän oli itsevarma ja vakuuttunut tekojensa
merkittävyydestä ja laadusta.
”Ja Herra katsoi
Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen; mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa
puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa
synkistyi. Ja Herra sanoi Kainille: ’Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi
synkistyy? Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et
hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä
sitä!’” (1.Moos.4).
Tuolloin oli kysymys jumalanpalveluksesta samoin kuin
nytkin! Mikä yhdistää nämä kaksi hengellisyyttä toisiinsa sellaisella tavalla,
että siitä kannattaa puhua, vuosituhansia myöhemmin? Meidän jumalanpalvelustamme
seurataan ja valvotaan, mutta mitä pidämme tärkeänä? Me tahdomme miellyttää
ja onnistua toimissamme, mutta kenelle tahdomme olla mieliksi, mikä on
ratkaisevaa tässä iankaikkisuuteen liittyvässä asiassa? Miksi saarnataan
niin paljon korvasyyhyyn, ihmisiä miellyttääkseen ja pitääkseen nämä
uskonyhteisössänsä?
Mikä sai veljemme Paavalin niin suureen pelkoon ja
vavistukseen ja heikkouden tilaan, inhimillisessä mielessä? Hän tiedosti enemmän
kuin kukaan meistä kutsumuksensa olla Jumalan puhetorvena ja välikappaleena! Hän
tiedosti asemansa vakavuuden etuoikeutettuna Hengen vaikutuksen saattamisessa
kirjoitettuun muotoon. Ei hän puhunut ja kirjoittanut, vaan Henki hänen
kauttansa! Mitä luemme Danielista? Hänen näkemänsä näyt saivat hänet
heikkouden valtaan.
”Herrani,
nähdessäni näyn valtasi minut tuska, ja minulta meni kaikki voima. Ja kuinka
voi herrani palvelija, tälläinen kuin minä, puhutella sellaista, kuin minun
herrani on? Sillä siitä asti ei minussa ole voimaa, tuskin enää henkeäkään.”
(Dan.10).
Kuinka voisi olla toisin veljemme Paavalin suhteen, kun
hän sellaisen määrän hengellistä ilmestystä saattoi luettavaksemme?
Miksi Paavali julisti mitä julisti, ajattelematta
ihmisten miellyttämistä ja olalle hyväksyvästi taputtamista? Hän tiesi Kenen
kanssa oli tekemisissä ja mikä oli tärkeintä Tämän silmissä, jotka näkevät
kaiken!
Mitä toi Herra julki aikanaan Kainille, ja mitä Hän
tahtoo sanoa tämän ajan ihmisille, jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin ja
hengelliseen toimintaan yleensä? Hän tuo ajatuksensa ja tahtonsa julki
valitsemiensa ihmisten välityksellä, saaden nämä pelon ja vavistuksen valtaan,
koska nämä tietävät välittävänsä Kaikkivaltiaan tahdon, hyväntahtoisen ja hyvää
tarkoittavan tahdon!
”Miksi olet
vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy? Eikö niin: jos teet hyvin, voit
kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen
halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!”
Jätämme nyt tämän itse kunkin mietittäväksi! Miksi puhutaan
niin paljon ihmistä miellyttävistä asioista, vaieten kaikesta mikä saa ihmisen
synkistymään kuulemansa Sanan ja Totuuden johdosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti