Vain hetki kerrallaan!

”Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.” (Ps.91).

Herra on luvannut olla meidän tykönämme ahdistuksen hetkillä, ei vain jonakin erityisellä tavalla menneisyydessä mieleen painuneella hetkellä, johon viittaisimme kaikkien uusien koettelemusten keskellä. Miten nurinkurista onkaan uskonelämämme, jos vain Henki suo meille mahdollisuuden oikeanlaisen sisäisen inventaarion tekemiseen! Me rakennamme hengellisyyttämme erityistilanteiden varaan, jotka ikään kuin korvamerkitsemme todisteeksi Jumalan todellisuudesta ja läheisyydestä. Näinkö epävarmoja olemme vaelluksessamme ja uskossamme? Kuinka vähän arvostammekaan Herramme omia lupauksia, joista ensimmäiseksi nousee mieleen:

”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt.28).

Tämä kaikki ei ole sidottu meidän tunteisiimme tai kulloisiinkin olosuhteisiin, vaan lupaus on selvääkin selvemmin jokaista elinpäiväämme koskeva. Raamatussa ei taida todellakaan olla kertaakaan sanaa ”tuntuu”! Siksi se ei voi olla minkäänlaisessa ratkaisevassa asemassa tutkistellessamme tätä elämällemme hyvin merkittävää aihepiiriä! Taidamme olla maailman surkuteltavimpia uskovaisia, jos pyrimme rakentamaan hengellisen olemisemme tunteiden varaan!

Ei siis ole kysymys tunteistamme, mutta ehkä kuitenkin tuntemuksistamme! Millainen tuntuma meillä on hengellisiin todellisuuksiin päivittäisessä elämässämme? Tunteiden saavuttamisessa on monenlaisia tekijöitä, jotka ovat meille ehkä aivan liian tuttuja. Me tiedämme mikä vaikutus on tunteisiin vetoavalla musiikilla ja voimallisella rytmillä, saman ajatuksen toistamisella ja mielen kiinnittämisellä haluttuihin, mielestämme hyviin ja tärkeisiin asioihin. Me tiedämme siis miten saavuttaa tietynlainen maallinen tai hengellinen suggestio, mutta siitä ei ole lainkaan kysymys jumalasuhteessamme!

Olemme kai kyllästymiseen asti kuulleet lainauksiamme siitä, kuinka meillä tulee olla sama mieli keskenämme, jonka vaikuttajana on sama mieli Herramme kanssa. Mihin tämä samanmielisyys ja pakottamaton hengellisyys voisi perustua tässä levotontakin levottomammassa maailmassa? Olen itse joutunut kuin eräänlaiseksi koekaniiniksi pohtiessani tätä asiaa. Innostajana on ollut erikoisella tavalla se, kuinka lähes jokainen tuntemani ystävä on mitä erilaisimmissa vaikeuksissa olosuhteiden tai sairauden johdosta. Miten itse ylipäätään selviän, ei tulevista päivistä tai viikoista, vuosista, vaan kulloisestakin hetkestä?

”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.” (Matt.6).

Rakkaudellinen Herramme on antanut meille kaiken tarvittavan tiedon Hänen seuraamiseensa liittyvissä asioissa. Me voimme terveellisellä ja oikeaa kasvua suovalla tavalla elää vain päivän ja hetken kerrallaan! Yhden päivän vaiva on aina riittävä niin sisäiselle kuin ulkonaisellekin olemuksellemme! Mutta mistä voima kutakin hetkeä varten? Mihin perustuu Herramme lupaus jokaisena päivänä kanssamme olemiseen?

”Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle…”

Itse asiassa Hän on jo vastannut!:

”…ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”

Kuinka voisimmekaan ajatella kaikkea luvattua tutustumatta joka päivä paremmin kaikkien lupausten Antajaan ja Hänen tahtoonsa! Tähän tarvitsemme Hänen Henkensä, joka jakaa meille Hänen omastaan:

”Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.” (Joh.16).

Missä on kaikki se, mitä Henki meille jakaa? Hänen Sanassansa. Siksi tarvitsemme jokapäiväisen tuntemuksen Sanaan, lukien tai kuunnellen sitä joka päivä!