”Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on
ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme
kaikki tämän lain sanat.” (5.Moos.29).
Ihmisellä on aina
ollut tarve saada tietää salattuja asioita. Kaikki on seurattavissa aivan
ihmiskunnan alkuun, kun Eeva avaa korvansa ja tarkkaavaisuutensa mitä
kieroimmille kuiskailuille. Hänellä oli tieto kaikesta tarvittavasta, mutta
jokin hänen sisimmässään etsi jännitystä ja vaihtelua. Ajatelkaamme, että tämä
kaikki tapahtui täydellisessä ympäristössä ja ilmapiirissä!
Tässä ajassa
ihmisellä on yleensä ottaen tarkin tieto jumalallisista asioista kirjoitetun ja
julistetun Sanan, Raamatun johdosta. Nyt luulisi koko maailmassa vallitsevan
tämän kaiken johdosta melkein kuin tuhatvuotinen valtakunta, täydellinen
sopusointu ja harmonia. Mutta ei, sen sijaan on parin tuhannen vuoden ajan
sodittu niin hengellisellä kuin maallisellakin rintamalla, miljoonien ja
jälleen miljoonien saadessa surmansa – oikeastaan kaiken konfliktin takana
ollessa ainakin jossakin määrin uskonnolliset näkemykset, erimielisyydet!
Ei ole kauankaan
siitä kun kirjoittajalle opetettiin, että maailmassa on noin yhdeksänsataa
kirkkokuntaa, mutta nyt erilaiset arviot puhuvat jo pelkästään Yhdysvalloissa
olevan tämän verran erilaisia suuntauksia. Kaikki tämä hengellisestä ja
kirkollisesta yltäkylläisyydestä huolimatta! Pienessä ajassa on asuinalueeni
piirissä syntynyt uusia ryhmiä, kaikkien hämmästykseksi. Pitäisi olla
jokaiselle valveutuneelle ihmiselle selvää, ettei tämä kaikki voi perustua
tämänpäiväiseen lainaukseemme!
”Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on
ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme
kaikki tämän lain sanat.”
Jokin sisimmässäni
vakuuttaa, että suurimmaksi osaksi koko vallitseva tilanne on saanut ja saa
edelleenkin alkunsa näkemyksistä, jotka perustuvat uskomukseen, että salassa
olevia Herran asioita on sittenkin paljastettu valituille ja erikoisarvoisille
persoonille. Siten on kautta aikojen jäänyt toteutumatta:
”…että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat.”
Jumalamme säätämän
kuuliaisuuden sijasta ihminen on lähtenyt Jumalan sallivan tahdon tielle omine
kaipauksineen ja näkemyksineen, niin että tänäkin päivänä on totisinta totta:
”Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.
Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen: 'Tämä kansa kunnioittaa
minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he
palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.'” (Matt.15).
Tunnustaisiko joku
tuovansa esiin omia ajatuksiaan? Ei ihmeessä, vaan meille kerrotaan
ilmestyksistä, unista, profetioista, tiedon sanoista ja mistä milloinkin, jotta
vakuuttuisimme jostakin sellaisesta, joka vie meidät pois siitä, mihin Jumalamme
on meidät tarkoittanut!
”…että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat.”
”Sillä se, mitä hän (Pyhä Henki) puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan
minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on
minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki,
mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani
ja julistaa teille.” (Joh.16).
Voisiko itsemme
kohdalla olla toisin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti