Älkäämme herättäkö Herran kiivautta! Osa 3

 ”Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista. Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta, ette voi olla osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä. Vai tahdommeko herättää Herran kiivauden?” (1.Kor.10).

”Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus. Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.” (2.Kor.3).

Millainen armo ja etuoikeus! Herran pöydässä istuessamme saamme katsella Herran kirkkautta ilman Mooseksen peitettä! Kuinka monenlaisia peitteitä sitä onkaan olemassa, mitkä estävät meitä näkemästä sitä jumalallista todellisuutta ja totuutta, joka Herran Jeesuksen Kristuksen sovitustyön johdosta on asetettu eteemme!

”…ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus…”

Tällä vapaudella ei ole mitään tekemistä ihmisten laatimien perinnäissääntöjen tai rajoitusten kanssa, jotka palvelevat vain ihmismielen luomia harhakuvia! Tai ei oikeastaan yksikään ihminen keksi mitään tälle alueelle kuuluvaa, vaan hänessä asuva henki, henki joka on saanut hänet istuutumaan pöytäänsä, jonka antimet huumaavat hänet mitä erilaisimpiin inspiraatioihin ja mielikuviin. Mitä kaikkea ihminen tällaisen istunnon aikana ahmiikaan hengelliseen suuhunsa, katsomatta ja miettimättä sen paremmin tämän ”hengellisen ruoan” ulkonäköä ja sisältöä! Ihminen tulee siis yhdeksi nauttimansa ravinnon kanssa kaikilla elämän alueilla. Riivaajien pöytään istuminen ei ole kaukana kenestäkään meistä, jos emme oikealla tavalla pidä totena Herramme vakuutusta:

”Mutta hän vastasi ja sanoi: ’Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'.” (Matt.4).

Herrallemme tarjottiin siis istuutumista riivaajien pöytään itse näiden kuninkaan taholta! Missä Herran Sanaa ei uskota, julisteta ja opeteta Herramme antavan esikuvan mukaisesti, halutaan meidät istuttaa aivan vääränlaiseen pöytään, olkoon se sitten missä tahansa. ”Onko Jumala todella sanonut” on otsikkona aivan liian monen tunnustetunkin opettajan näkemysten yllä!

”Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee:

Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.

Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ’Totisesti, minä tulen pian’. Amen, tule, Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.” (Ilm.22).

Istuutukaamme hengelliseen pöytään ainoastaan niiden kanssa, jotka pitäytyvät koko sydämestään kaikkeen tähän ja huudahtakaamme yhdessä:

”Amen, tule, Herra Jeesus!”