Kuinka monella tapaa me voimmekaan toteuttaa profeettojen
sanoja, sekä vahingoksemme että iankaikkiseksi parhaaksemme! Ensimmäinen kristillinen
pääsiäinen on omalta osaltaan valtavan ilon ja hyvän sanoman aika, mutta
samalla kaikkien aikojen suurimman valheen ja rikkomuksen aika! Mikä on meidän
osuutemme kaikessa tässä? Pääsiäinen ei ole vain jotakin menneisyydessä, vaan
se on aivan erityisellä tavalla nyt, juuri nyt, tässä! Profetia ei toteudu vain
kerran, vaan se on jumalallisessa jatkuvuudessa!
”…niin he
tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina
luetaan; ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman
ansainnut…”
Tuon ajan ihmisten, etenkin papiston, olisi viikoittain kuulemansa
ja lukemansa perusteella tullut käsittää millaisten asioiden kanssa, Kenen
kanssa he olivat tekemisissä! Käsitämmekö me, tämän vuosituhannen ihmiset,
millaisen jatkuvuuden kanssa me olemme tekemisissä? Ensimmäinen kristillinen
pääsiäinen ei ole vain jokin hartaan muistelemisen hetki, muutaman päivän
pituinen, vaan se on mitä elävintä todellisuutta ja ajankohtaisuutta, juuri
nytkin! Tästä johtuen me voimme juuri nyt syyllistyä samanlaiseen
tuomionhenkeen omassa elämässämme, toteuttaessamme aivan saman
lähimmäisellemme: me tuomitsemme, vaikka emme ole löytäneet mitään todellista
syytä! Mieleeni tulee juuri nyt blogissani oleva runo: ”Jälleen kerran
pääsiäinen”.
Jumalallisessa mielessä pääsiäinen on todellisempi ja
läheisempi, ajankohtaisempi kuin usein tulemme ajatelleeksikaan! Mitä me teemme
lähimmäisellemme, sen me teemme todellisuudessa Herrallemme! Jumalan silmissä
monet meidän näkemystemme mukaan vanhentuneet asiat ovat kuin juuri nyt
tehtyjä! Mitä ei Veri ja Sovitus ole peittänyt, puhuu meitä vastaan omista
näkemyksistämme riippumatta!
”Mutta nykyiset
taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain
ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään. Mutta tämä yksi älköön olko teiltä,
rakkaani, salassa, että ’yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta
ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.’” (2.Piet.3).
Jumalan silmissä pääsiäinen ei siis ole meillekään mikään
helposti ohitettava asia, vaan se on korkeintaan kahden päivän takana!
Tyhjä hauta Jerusalemissa on siis merkki ja todiste Jumalan
Rakkaudesta, Äärettömästä Rakkaudesta, joka jo ennen maailman perustamista,
ennen meidän olemassaoloamme. laati suunnitelmansa meidän palauttamiseksi Hänen
yhteyteensä. Me omine synteinemme johdimme kaiken profetian täyttymykseen,
minkä perusteella meille on tehty selvääkin selvemmäksi täydellinen
riippuvaisuutemme Jumalan pelastusteosta Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa! Me
olimme mukana kun:
”…ja vaikka he eivät
löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta,
että hänet surmattaisiin. Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on
kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.”
Millainen Armon osoitus ja Armon Sanoma sisältyykään
pääsiäiseen! Meidän on vain jälleen kerran ratkaistava miten suhtaudumme
Jumalan Sanaan! Jos me emme halua vastaanottaa sitä juuri sellaisena kuin se on
meille annettu, me yhä vielä huudamme: ”Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!”,
sillä Hän on Sana! Jos me hetkemme tullen haluamme olla osallisia
iankaikkisesta Elämästä, on meidän suostuttava kuolemaan omalle itsellemme ja
tulemaan haudatuksi Hänen kanssansa – vain siten voimme olla osallisia
ylösnousemukseen, Hänen ylösnousemukseensa!
”Mutta Jumala herätti
hänet kuolleista. Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet
hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa
kansan edessä. Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman,”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti