OMA LUJA POHJAMME!

”Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne, ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.” (2.Piet.3).

Mikä on se pohja, jolle voimme rakentaa kaiken hengelliseen elämään liittyvän? Siihen saamme vastauksen lainauksestamme, jos vain luemme tarkkaavaisesti. Meidän pelastuksemme ei selvästikään ole jossakin seurakunnassa, kirkkokunnassa, ja sen opetusten ja näkemysten noudattamisessa! Luja pohja, jolla me vain voimme turvallisesti levätä ja jolla voimme kokea oikeanlaisen jumalallisen kasvun, on ainaisesti pysynyt samana, ja on sitä vielä tänäänkin ja elämämme loppuun asti!

”…kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.”

Tämän tekee meille selväksi veljemme Paavalikin Pyhän Hengen sanelemin sanoin:

”Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus. Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.” (1.Kor.3).

Meille on tehty selväksi mikä on se Perustus, jolle me yksinomaan voimme rakentaa, mutta ei ole ollenkaan samantekevää miten ja millä me rakennamme tuolle Perustukselle! Mikä oli Pietarin huolen aihe ja mitä hän toteaa meidän jo edeltäpäin tietävän? Hän puhuu eksytyksestä ja lankeemuksesta. Mutta olemmeko jo oppineet käsittämään, mihin eksytys ja lankeemus todellisuudessa perustuvat? Me haluamme kaikin tavoin kasvaa Kristukseen ja rakentaa tälle yhdelle ja ainoalle Perustukselle, mutta mihin perustuu ”kristillisen elämän” vaikuttavin ongelma? Luulisi meidän voivan erottaa väärät rakennuspiirustukset ja ongelmalliset ”betonirakenteet”, jotka eivät sisällä tarpeeksi sideainetta ja voivat ajan mittaan sortua!

”…niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne…”

Olemme kuulleet uutisia maallisista rakenteista, joita on jouduttu purkamaan ja uusimaan romahtamisvaaran takia. Jostakin käsittämättömästä syystä (?) on käytetty liian vähän sidosainesta, sementtiä! Tuntuu todella käsittämättömältä, että sama tapahtuu myös hengellisellä alueella, joskin aika tutkimattomasti ja salaisesti. Kukaan ei ole halukas tutkimaan sortuneita hengellisiä rakenteita, vaikka vahinkoa on koitunut lukemattomille viattomille ihmisille! Miten voi olla niin vaikeata todeta nämä ”riettaat eksytykset”, jotka saavat meidät varastoimaan ja käyttämään suorastaan kelvottomia hengellisiä rakennusaineita? Mitä me Pietarin varoituksen mukaisesti jo edeltä tiedämme, tai ainakin meidän pitäisi tietää? Jälleen kerran mainitaan veljemme Paavali:

”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä; ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.” (2.Piet.3).

Ei riitä että Paavalilla on Pyhän Hengen hänelle suoma viisaus hänen kirjatessaan muistiin meille tarkoitettuja hengellisiä rakennuspiirustuksia! Myös meillä tulee olla sama viisaus voidaksemme rakentaa niiden mukaisesti, ei ”kieroon vääntäjien” laatimien näkemysten mukaisesti! Tästä lainauksesta voimme selvästi päätellä, mihin perustuvat KAIKKI riettaat tai vähemmän riettaat eksytykset!

”…jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.”

Oi, kuinka luja ja varma onkaan aito Kristus-Pohja!