”Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa. Niinkuin et tiedä tuulen teitä etkä luitten rakentumista raskaana olevan kohdussa, niin et myöskään tiedä Jumalan tekoja, hänen, joka kaikki tekee. Kylvä siemenesi aamulla äläkä hellitä kättäsi ehtoollakaan; sillä et tiedä, tuoko onnistuu vai tämä vai onko kumpikin yhtä hyvä.” (Saar.11).
Meidän ei
tarvitse tietää kaikkea voidaksemme perustella jokaisen erillisen tekomme tai
toimintaamme yleensä. Me olemme varmaankin alkaneet järkeillä aivan liian
suuressa mittakaavassa, käsittämättä oikealla tavalla olemassaolomme
tarkoitusta. Meidät on kutsuttu palvelemaan Herraamme, ja samalla
lähimmäisiämme koko elämällämme, pyrkimättä liiaksi perustelemaan kaikkea
inhimillisen käsityksemme mukaisesti. Suurin osa ns. tietoa ja inhimillistä
viisautta on peräisin lähteestä, josta luemme:
”Ja Herra sanoi: ’Katso, he ovat yksi
kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen
yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä’.”
(1.Moos.11).
Meitä ei
ole kutsuttu tietämään paljon, vaan uskomaan ja kokemaan jumalallista maailmaa,
jossa siinäkin on tietty määrä aivan tietynlaista tietoa, mutta jossa kaikki on
tarkoitettu toteutettavaksi Jumalan Hengen avulla ja välityksellä.
Aikanaan
inhimillinen viisaus saavutti uskomattomat mittasuhteet siinä määrin, että
jatkumokin kulkee Baabelista saamansa nimityksen alla, vaikka kaikelle pyritään
antamaan hengellinen leima. Ei olekaan kysymys Jumalan tarkoittamasta tiedosta
ja viisaudesta, vaan pyrkimyksestä luoda jotakin ihmisen kunniaksi ja hänen
viisautensa toteuttamiseksi!
”Niinkuin et tiedä tuulen teitä etkä
luitten rakentumista raskaana olevan kohdussa, niin et myöskään tiedä Jumalan
tekoja, hänen, joka kaikki tekee.”
Lainauksessamme
on kolme sanaa, jotka ovat hyvin merkittävät oikean ymmärryksen
saavuttamiseksi: JOKA KAIKKI TEKEE! Kuka on tehnyt ihmisen, joka kerskailee
saavutuksillaan ja uskoo jopa aikaansaavansa elämää? Aivan yhtä järjetön kuin
on ajatus alkuräjähdyksestä, jossa olematon räjähti hirvittävällä voimalla
vastoin koko tieteellistä peruskäsitystä, aivan yhtä mieletöntä on väittää
luovansa jotakin aivan uutta! Mistä tämä viisas ihminen hakee olemattoman
aineistonsa, josta hän luo ennen olematonta?
”…että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä
voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana
yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme…” (Apt.17)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti