”Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta’.” (Matt.24).
Meillä
länsimaissa tapahtuu hyvin harvoin, että joku nousee esiin väittäen olevansa
Kristus tai Jeesus. Mutta sitäkin useampi korottaa itsensä hengelliseen
hierarkiaan esittämällä toimivansa Herran nimessä ja valtuuttamana. Tämä kaikki
tapahtuu useimmiten niin hämäävällä ja kätketyllä tavalla, että Herramme katsoi
tarpeelliseksi varoittaa meitä.
Lainauksemme
jatkuu Sanassa lopunajan kuvauksilla, viimeisten aikojen tapahtumilla. Juuri
nämä kiinnostavat poikkeuksetta niitä, jotka katsovat tarpeelliseksi tavalla
tai toisella nousta esiin kansanjoukkojen keskeltä. Heillä on ikään kuin tarve
olla päätä pidempiä, jotta heidät pantaisiin merkille ja heitä kuunneltaisiin
aivan erikoisina puhetorvina. Mutta voiko todellisessa jumalanvaltakunnassa
erottautua tällä tavoin vain Sanaa lukemalla ja siteeraamalla? Ei suinkaan,
vaan tarvitaan jotakin hyvin poikkeavaa ja radikaalia, mutta silti vaikeasti
määriteltävää!
”Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen:
'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.”
Meidän
aikanamme länsimaissa on erikoisella tavalla tärkeää havaita se seikka, että
Herramme puhe sisältää varoituksen meillekin, jotka ehkä kuvittelemme olevamme
kaukana entisaikojen ja kaukomaiden eksyttäjistä.
Kuinka
usein alkoikaan monen julistajan puhe varoituksella: ”Olkaa todella tarkkoja
sanomani suhteen!” Ei, ei ja ei! Hän ei varoittanut jostakin mahdollisesti
väärästä opetuksesta tai paikkansa pitämättömistä asioista, vaan hänen
varoituksensa kuului: ”Olkaa todella tarkkaavaisia, sillä nyt olette kuuleva
jotakin aivan ainutlaatuista ja aikaisemmin julistamatonta, jonka voitte kuulla
vain minulta! Sen perusteella on tapahtuva jotakin todella suurta ja
merkittävää!”
Eikö
jokainen kuulija heti huomaa, jos julistus todella sisältää aivan erikoista
Jumalan puhetta? Sitä ei totisesti tarvitse ennalta ilmoittaa, koska jokin
sydämessämme heti kertoo meille kosketuksestamme Itse Kaikkivaltiaaseen, joka
puhuu yksinkertaisuudessa yksinkertaisen välikappaleen kautta! Mutta olemme
yksinkertaistakin yksinkertaisempia, väärällä tavalla, jos kyseiset varoitukset
eivät saa meitä varuillemme ja varpaillemme!
Kuinka
monta profeettaa ja voideltua (Kristus = Voideltu) onkaan nimetty ja korotettu
meidänkin maassamme mitä erilaisimpien julistusten ja profetoimisten johdosta,
ilman että tuloksena olisi ollut aito herätys tai ihmisten mielenmuutos! Meitä
eivät eksytä niinkään vastakristukset eivätkä hengelliset väärinselitykset,
vaan nimenomaan Herran nimessä esiin astuvat ”Kristukset”, joiden voitelu ei
lainkaan palvele Jumalan Hengen asiaa, vaan sen takana olevaa vääryyden
henkivaltaa. Nämä voitelut ovat usein niin aidon tuntuisia ja näköisiä, että ne
poikkeavat vain hiukan aidosta voitelusta. Hengellisellä rintamalla yksikin
prosentti tekee tyhjäksi koko toiminnan! Ihminen voi olla aidosti voideltu,
mutta jos hänen sydämessään on vääryys…
Kaikesta
johtuen eksytys on jotakin sellaistakin mitä emme ehkä heti tule ajatelleeksi:
”Etkö sitten olekaan se egyptiläinen, joka
hiljakkoin villitsi ne neljätuhatta murhamiestä ja vei heidät erämaahan?” (Apt.21)
Miettikäämme
sitä, että jopa Paavalin ylle tuli varjo jonkun fanaatikon toiminnan johdosta!
Jos Herra
suo, jatkamme tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti