Mikä riittää?

Ympäristöllämme on monenlaisia odotuksia suhteemme. Olemme suorastaan vaatimusten vyöryn keskellä etenkin tässä ajassa, jossa ihminen pyrkii saavuttamaan jotakin sellaista, minkä kokee vielä puuttuvan. Hän asettaa varmaankin enemmän vaatimuksia läheiselleen, jonka kokee olevan olemassa hänen tarpeidensa täyttämiseksi. Hän vaatii myös itseltään, koska hänen sisäinen maailmansa on joutumassa aivan uudenlaiseen sekaannukseen ja hämmennykseen. Ulkonaisesti elämme monessa suhteessa ihmisten odotusten täyttymyksessä, vaikka koko ajan on odotus jostakin vielä enemmästä.

On suorastaan liikuttavaa katsella vanhoja dokumentteja sodanaikaisista ja – jälkeisistä olosuhteista. Perheen lapset eivät useinkaan päässeet talvella yhtä aikaa ulos, koska heille oli vain yhdet ulkokengät – hassua ajatellakaan, että heillä olisi ollut sisäkengät tai tohvelit! Olosuhteemme tänään suorastaan sokaisevat meidät näkemästä todella, miten vähällä ihminen voi tulla toimeen ja omata kuitenkin suuremman sisäisen rauhan ja sopusoinnun. Ehkä selvin kuva vallitsevasta sokeudesta tulee julki nykyisissä työmarkkinaselvittelyissä. Olosuhteisiin halutaan muutos, mutta oikeastaan kukaan ei todella ole valmis luopumaan jostakin taloudellisesta edusta.

En ole mikään talouden asiantuntija, mutta jo pelkkä maalaisjärki riittää kertomaan, että koko maailmantalous perustuu kestämättömiin rakenteisiin. Ihmisen odotetaan kuluttavan enemmän, kaikkeen sellaiseenkin, mitä hän ei todella tarvitse. Ja mitä meille ei tarpeeksi selvästi haluta kertoa on se tosiasia, että vain yksi prosentti maailman väestöstä omistaa jo noin puolet maailman varallisuudesta. Eli teemme mitä tahansa, ei todellinen tilanne voi muuttua, koska ns. yhteiskunnallinen varallisuus pienenee koko ajan, eli varallisuus virtaa yksityisille tileille ja pankkiholveihin!

”Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.” (1.Tim.6).

Voitaisiinko ajatella parempaa ohjetta juuri meille, tässä hetkessä!

”…mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin…”

Kuulostaa monen korvissa hyvin vanhanaikaiselta! Mutta kuka takaa, ettei jonakin, aika läheisenäkin päivänä, meidänkin lapsemme laadi vuorolistaa ulosmenemiseksi, kun ei ole kenkiä jokaiselle! Itse olen ollut suurimman osan elämääni köyhyysrajan alapuolella, mutta silti minulla on hyvälaatuiset kengät jokaiselle vuodenajalle ja jopa eri keleille!

Niin kuin olen jo aikaisemmin todennut, tulee meidän jättää taloudelliset huolet sinne minne ne kuuluvatkin ja:

”Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.”

En kertakaikkisesti ole kokenut voivani kirjoittaa niin usein kuin aikaisemmin. Tunnen voimakkaasti, että olen kirjoittanut kaiken tärkeimmän jo niissä melkein kahdeksassasadassa tekstissä, jotka ovat blogissani.

Blogin tilastoista näen mitä tekstejä on luettu ja missä maassa. Jokainen lukija jää kuitenkin salaisuudeksi ja hyvä niin. Toivoisin kuitenkin ystäväni, että luet välipäivinä joitakin vanhoja tekstejä, joita voit etsiä hakusanoilla. Blogin oikeassa yläkulmassa on hakuruutu, jonka avulla löydät haluamasi. Kiitos jokaiselle uskollisesta seuraamisesta!