Kehottakaa toisianne joka päivä!

”Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä. Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään. Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!” (Luuk.12).

Osalle meistä on annettu todella paljon, mutta käsitämmekö vastuutamme kuulemamme ja näkemämme suhteen? Tiedostammeko oikealla tavalla mitä osaksemme on tullut tässä viimeisessä ajassa ennen Herran tulemusta? Ymmärrämmekö, miltä Herramme tahtoo varjella ja suojella meidät, vai katselemmeko esimerkkiä ympäröivästä maailmasta ja valitsemme omatahtoisen tien saavuttaaksemme hyviä asioita elämäämme?

”Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette. Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.” (Luuk.10).

Kaiken näkemämme ja kokemamme tulisi saada meidät käsittämään, että nyt on todellakin, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, valmistautumisen ja valmistelujen aika! Oikeastaan kaikki ympärillämme kuuluttaa meille:

”Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan’.” (Matt.25).

Jotta lamppumme voisivat palaa loppuun asti, on meidän varastoitava öljyä astioihinkin. Jokaisen on tehtävä tämä omalla kohdallaan, sillä sitä ei voi kukaan tehdä toisen puolesta. Siksi sisimmässäni ääni kuuluttaa päivä päivältä enemmän Sanan lukemisen ja kuulemisen tärkeyttä. Meidän tulee kuitenkin ottaa vaarin varoituksesta:

”Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon. Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan.” (Luuk.8).

Usko tulee kuulemisesta, unohtamatta että kaiken vaikuttaa yksi ja sama Herra, joka yksin voi antaa meille aidon uskon, mikä on Jumalan teko!

Meidät on tarkoitettu elämään valkeuden maailmassa, tietoisuudessa siitä, ettei mikään ole Luojallemme ja Herrallemme salassa. Joka Ahmed Ahneen tavoin pyrkii jonkun toisen paikalle, ei vielä ole todellisuudessa ollenkaan käsittänyt millaisten asioiden kanssa on tekemisissä!

”Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ’tänä päivänä’, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.” (Hebr.3).

Vastuumme on siis sanoinkuvaamaton joka päivä!