Päivittäiset ihmeet

”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!” (Ps.118).

Aamuhartaudessa puhuttiin Jumalan kämmenellä olemisesta. Puhuja lainasi Paavalin sanoja:

”…että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme…” (Apt.17).

Jumala ei siis ole kaukana kenestäkään meistä, sillä me olemme aivan selvästi kuin Hänen kämmenellään. Tämä on omalla tavallaan itsestään selvää, mutta itsestään selvää ei ole, että kaikki siitä huolimatta löytävät Hänet! Juuri tämä puoli elämää jää jatkuvasti julkituomatta mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä, etenkin suurempien kirkkokuntien keskuudessa. Millainen onkaan vastuumme valistuneina kristittyinä tämän ajan ihmisten keskellä! Me emme tahdo pahoittaa kenenkään uskonnollista mieltä, mutta millainen pettymys odottaakaan kuulijoitamme, ihmisten todella pahoittaessa mielensä jäädessään ulkopuolelle!

Jumala on siis lähempänä meitä kuin oikein osaamme aavistaakaan, mutta meidän vastuullamme on pitää hengellinen korvamme avoimena kuulemaan Hänen äänensä!

”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta…” (Hebr.3)-

Aikanaan israelilaiset saivat kokea Jumalan ihmeitä aivan päivittäin ja näkivät herättyään mannan maassa ja pukeutuivat vaatteisiin ja kenkiin, jotka eivät kuluneet. He näkivät veden purkautuvan kalliosta, mutta vääränlaisessa mielialassa. Herra soti heidän puolestaan, mutta ajan mittaan kansa alkoi pitää kaikkea itsestään selvänä ja antoi omalla tavallaan kaikelle inhimillisen selityksen voidakseen kapinoida Moosesta ja Aaronia vastaan. Kaikki heidän sisäisen elämänsä vääryys ei kuitenkaan kohdistunut Herran palvelijoihin, vaan Häneen itseensä! Tätä meidän tulee ajatella tässä ajassa, jossa olemme Jumalan kämmenellä, mutta emme näe ja huomioi kaikkea sitä hyvää, mitä Hän nyt hengellisesti tarjoaa meille, pahoittaen siten Hänen mielensä!

Tämän ajan todelliset ihmeet ja merkit, merkittävimmät niistä, ovat yhä vielä salattuina, koska Jumalamme on salattu Jumala, ja Hän elää meidän olemuksessamme itse valmistamallaan tavalla.

”’Ainoastaan sinun tykönäsi on Jumala, ei ole toista, ei yhtään muuta jumalaa’. Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja. Häpeän ja pilkan he saavat kaikki, pilkan alaisina he kulkevat kaikki, nuo kuvien tekijät.” (Jes.45).

Voidakseen kokea hengellisiä ihmeitä langenneessa tilassaan, monet ihmiset tekevät mitä erilaisimpia uskonnollisia kuvia voidakseen niiden välityksellä ”kokea päivittäisiä ihmeitä”. Yhä vielä on kuitenkin totta:

”Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan. Sillä: ’kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?’ Mutta meillä on Kristuksen mieli.” (1.Kor.2)

Tähän siis perustuvat päivittäiset ihmeemme, kunhan vain lähdemme joka aamu hengellisesti liikkeelle ”kokoamaan päivittäistä mannaamme”!