Jumalan todistus ja ihmisen todistus

”Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa. Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä (sisimmässänsä - Raamattu Kansalle); joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.” (1.Joh.5).

Meidän kristillinen elämämme ei siis perustu ulkonaiseen, vaan sisäiseen! Sitä ei määrittele tietynlainen ulkonainen jumalanpalvelus ja opitut tavat, vaan kaiken perustana on sisimmässämme tapahtunut muutos. Sekään ei ole alkuisin meistä, vaan se on Jumalan teko, ilman omaa ansiotamme.

”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” (Joh.6).

Mistä siis voisimme kerskata Hänen edessään? Hän Joka avaa, eikä kukaan sulje, ja sulkee, eikä kukaan avaa, seisoi tai seisoo sydämemme ovella kolkuttaen ja pyytäen sisäänpääsyä!

Tässä ajassa ei enää mikään näytä olevan mahdotonta ihmiselle tieteen maailmassa. Ilman mitään erikoisia ilmaisuja kaikki korviimme ja silmiimme kantautuva kuuluttaa ihmisen viisautta ja ehdotonta ylivaltaa, jopa luonnon ylitse. Kaiken sanoma sanoittakin on suorastaan vihamielinen Jumalaa ja Hänen työtänsä kohtaan! Siten todellisia uskovaisia enentyvässä määrin pidetään houkkina.

Yhä vielä pätevät Herramme sanat:

”Älkää nurisko keskenänne. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.” (Joh.6).

Tässä ajassa on omalla tavallaan muotia uskoa jonkinlaiseen luomiseen ja jumaluuteen, etenkin kun ihminen uskollaan viittaa aivan huomaamattamme johonkin itsessään olevaan, kätkettyyn viisauteen.

Voidaksemme pelastua ja elää iankaikkisesti Luojamme ja Herramme kanssa, on meidän nöyrryttävä Jumalan Sanan todistuksen alle. Jokainen Isän todella vetämä tulee Herran Jeesuksen Kristuksen tykö juuri sellaisena kuin Hän on.

”’Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta. Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne.” Niin he sanoivat hänelle: ’Kuka sinä olet?’ Jeesus sanoi heille: ’Juuri se, mitä minä puhunkin teille’.” (Joh.8).

Pohdipa viimeisintä lainaustamme seuraavaan kertaan asti!