Yksi ainoa tie

”’Älkää nurisko keskenänne. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä’.” (Joh.6).

Ei ole koko maailmassa tärkeämpää asiaa kuin Herran Jeesuksen Kristuksen luokse tuleminen. Todella harva on aidosti pannut merkille Isän osuuden tässä suhteessa. Herramme tuli toteuttaakseen Isän tahdon, joka jo ennen maailman perustamista oli Isän ajatuksissa. Kuinka merkittävä asema Hänen ajatuksillaan onkaan elämässämme, vaikka niin harvoin tulemme ajatelleeksi sitä! Jumalan Sana on tärkeä, siitä ei ole pienintäkään epäilystä todellisen uskovaisen mielessä. Mutta käsitämmekö, mikä merkitys on sillä, että Jumalan Sana on Hänen ajatuksensa julkituotuina? Kirjain kuolettaa, mutta Henki (ajatus) tekee eläväksi! Kaiken mitä Isässä on, Hän on vuodattanut Poikaansa, joka oli ja on lihaan tullut Sana. Kaikki mikä on Isän, on annettu Pojalle:

”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.” (Joh. 16)

Miksi ei meille yleensä ottaen enemmän korosteta Sanan todellista merkitystä ja tarkoitusta? Miksi ei meille enempää tuoda esiin Isän asemaa ja todellista mieltä? Isä ei vedä ihmisiä itsensä puoleen, vaan kaikki on alusta lähtien sidottu Hänen ilmestykseensä Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on kaikessa ensimmäinen meidän elämämme ajan siihen asti, kun pelastushistoria tulee päätökseensä. Vasta silloin on kaikki kunnia tuleva Isällemme ja Luojallemme. Tämän tuo julki yksi Uuden Testamentin erikoisimmista kohdista, jota lainataan todella harvoin ja silloinkin aivan kuin ohimennen:

”…sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Sillä hänen pitää hallitseman ’siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle’. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: ’kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle’. Mutta kun hän sanoo: ’kaikki on alistettu’, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.” (1.Kor.15).

Tuohon hetkeen asti Herran Jeesuksen Kristuksen tulee olla ensimmäinen kaikessa sen ilmestyksen johdosta, joka meille ihmisille on pysyvä käsittämättömänä ja suuressa määrin arvoituksena. Tähän asiayhteyteen kuuluu myöskin Johanneksen kirjeen ilmaisu:

”Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme. Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto. En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta. Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan. Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.” (1. Joh.2).

”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.  Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.” (1.Joh.4).

Minä en ole teologi enkä siten kykene laajoihin selvittelyihin. Koen kuitenkin erittäin suuren merkityksen olevan sanoilla: ”… joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi…” Tämä ei tarkoita pelkkää totena pitämistä, vaan sen todelliseksi käsittämiseksi edes osittain tarvitaan jumalallinen ilmestys Pyhän Hengen kautta.

Isää palvotaan kaikkialla maailmassa mitä erilaisimmissa piireissä. Silti jätetään ilman tarvittavaa huomiota lukematon määrä sanankohtia, jotka ovat tallennetut meille, jotta voisimme siinä määrin kuin mahdollista ymmärtää Hänen ajatuksiansa ja tarkoituksiansa.

Jeesuksen lihaan tulemisesta puhutaan paljon, mutta koko asia jää hyvin pinnalliseksi, julki tullen lähinnä jouluseimen ja nasaretilaisen puusepän muodossa. Hänen lihaksi tulemisensa sisältää kuitenkin oikeastaan koko maailmankaikkeuden ja pelastuksen ainoassa nimessä, joka meille on annettu. Lihaan tuleminen ei sisällä vain joulun tapahtumia ja kauniita kertomuksia eri vaiheista Hänen elämässään. Lihaan tuleminen osuu niin lähelle meitä, että sen tulisi päivittäin ja hetkittäin saada sielumme liekkeihin ja riemuun. Koska Hän, Sana, tuli lihaksi ja asui keskellämme, yhdistää tämä lihaksi tuleminen meidätkin Hänen Ruumiiksensa, jonka tulee olla Hänen kuvansa Hänen ylistykseksensä ja kunniaksensa. Antikristuksen henki vilpillisesti tunnustaa Hänen syntymänsä ja maan päällä vaeltamisensa, mutta tekee kaikkensa mitätöidäkseen ristinkuoleman merkityksen ja lunastuksen, kieltämällä Hänen lihaan tulemisensa Hänen ruumiissansa, Seurakunnassansa. Sen hän tekee mitä erilaisimpien henkien vaikutuksesta siinä määrin, että nykyisen paavin erikoisena missiona on yhdistää niin kristityt, muslimit kuin juutalaisetkin. Maailma on nielevä tämän valheen sitä paremmin, mitä enemmän aikaa kuluu, koska kohta vain ani harvat ovat selvillä siitä, mitä Jumalan Sana todella sanoo.