Me olemme perusolemukseltamme lihaa ja verta. Jokaisessa solussamme
on ohjelmoituna sen kuolema, esittävät tiedemiehet sitten mitä tahansa
tahdossaan voittaa kuolema ja antaa ihmiselle ikuinen elämä! Meidän luonnollisessa
olemuksessamme on myöskin ohjelmoituna inhimillinen ajattelu, joka omalla
tavallaan on hyvin rajallinen ja maallisiin havaintoihin sidottu. Mitä toteaa
veljemme Paavali ehkä useimpien suoranaiseksi mielipahaksi ja erimielisyydeksi?
”Sillä minä tiedän, ettei
minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on,
mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä
en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” (Room.7).
Paavali oli siis jo aikanaan täysin selvillä siitä,
millaisia ohjeita ihmisluonto, liha ja veri, pyrkii jakamaan suurella innolla
ja inspiraatiolla, joilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista kestävyyttä
todellisen hengellisen elämän alueella. Jotta ihminen voisi päästä kosketuksiin
hengellisen elämän ja alueen kanssa, on häneen tultava jotakin täysin uutta ja
erilaista, sellaista mikä kuuluu tuonpuoleiseen maailmaan ja ajatteluun. Kuinka
helposti unohdammekaan kaikessa ”hengellisessäkin ajattelussa” oman maallisuutemme
ja maailmallisuutemme, joista emme haluaisi luopua, vaan pyrimme koristelemaan
ne oman ymmärryksemme mukaisilla hengellisillä näkemyksillä ja ajatuksilla! Nyt
jos koska, on aika käsittää helposti ohittamamme sanankohta kaikessa vakavuudessaan,
olemme sitten ehtineet vaelluksessamme minne asti tahansa!:
”Jeesus vastasi: ’Totisesti,
totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi
päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha;
ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin
sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.’” (Joh.3).
Ei siis riitä vain joidenkin hengellisten totuuksien totena
pitäminen ja niillä koristautuminen tämän elämän aikana! Kuinka vakavat tekijät
sisältyvätkään ajatukseen ”aika”! Liha ja veri ovat sidotut ja rajatut aikaan,
mutta meissä on olemus, joka ei lakkaa olemasta viimeisen sydämenlyönnin
jälkeen! Siksi on paikallaan todella vakava varoitus:
”Jos olemme
panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme
kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena
kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on
myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niinkuin kaikki
kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,”
(1.Kor.15).
Mitä myöskin luemme?:
”Olkoon teillä se
mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli…” (Fil.2).
Mitä merkitsee Jumalan Sana Sinulle, minulle? Ei ihminen elä
vain leivästä, vaan hänen sielunsa tarvitsee mahdollisimman tarkan tiedon
jokaisesta Jumalan puhumasta sanasta, jotka ovat Hänen ajatuksensa ihmiselle
luettavaan ja kuultavaan muotoon julkituotuna! Kuinka surkuteltavaa onkaan
inhimillinen ajattelu hengellisistä asioista, kuinka turhaa ja onnetonta,
tarkoituksetonta!
”Sillä minun
ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni,
sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni
korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä
niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa
maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja
syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei
se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja
saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” (Jes.55).
”Olkoon teillä se
mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli…”
Mieli, ajatukset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti