”Sillä missä sinun
aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis
silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu. Mutta jos silmäsi on
viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on,
on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys! Ei kukaan voi palvella kahta herraa;
sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja
toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” (Matt.6).
Aikanaan opettajia kutsuttiin ”kansankynttilöiksi” heidän
jakamansa tiedon johdosta. Jos he pitäytyivät opetussuunnitelmaan ja toimivat
selvästi lasten parhaaksi, voitiin heitä todellakin omalla tavallaan pitää valon
jakajina. Mutta miten on jumalallisen opetussuunnitelman suhteen etenkin tässä
ajassa? Eilinen lainauksemme Herramme omasta puheesta hämmästyttää itse
kirjoittajaakin, koska siihen sisältyvät ajatukset avautuivat hänelle vasta
eilen aamulla!
Koko maailma on täynnä kaikenlaista valoa ja kaikenlaisia ”kynttilöitä”,
joita ei suinkaan ole asetettu vakan tai sängyn alle! Miksi ihmeessä niin
suurta määrää tästä valaisusta on alettu pitää hengellisenä valona? Olemme jo
aikanaan useaan kertaan vieneet ajatuksemme kirppuun, joka aikansa lepää
Raamatun nahkaisella kannella ja sitten pomppaa siitä milloin mihinkin. Onko se
uskovainen, kristillinen kirppu tämän johdosta? Onko kaikki kristillistä ja
hengellistä vain sen perusteella, että jokin uusi ajatusmaailma tai näkemys saa
alkuvaikutuksensa hätäisestä, jonkin sanankohdan inhimillisestä tulkinnasta?
”Tämä kansa
kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta
turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä…” (Matt.15).
Ei ole kaikessa selvästikään kysymys ihmisen järjestä ja
viisaudesta, kyvystä selittää hengellisiä asioita oman ymmärryksensä
mukaisesti, vaan sydämestä, ihmisen syvimmästä olemuksesta, joka on kokenut
aidon kosketuksen jumalallisen maailman kanssa!
”…anoen, että meidän
Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden
ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne
silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut,
kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus
hänen pyhissään…” (Ef.1).
Jos jumalallinen maailma ei ole saanut oikeuksia sisäiseen
olemukseemme, valaistakseen sen omalla Valkeudellaan, saatamme levittää ”kansankynttilän”
tavoin kaikenlaista mahdollista ”valoa”, joka ei kuitenkaan ole aitoa
hengellistä valoa, vaan jopa selvääkin selvempää pimeyttä! Näin ei ehkä ole
inhimillisen ja kirkollisen mielen mukaisesti, mutta kuinka eläviksi ovatkaan
nyt parin päivän aikana tulleet Herramme omat sanat:
”Jos siis se valo,
joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys! Ei kukaan voi
palvella kahta herraa…”
Ei siis olekaan kysymys mistään pienistä hengellisistä
erimielisyyksistä, vaan Jumalan palvelemisesta, joka ei läheskään aina kohdistu
Elävään Jumalaan, vaan:
”Ette voi palvella
Jumalaa ja mammonaa.”
Olemme todellakin kuolemanvakavalla alueella, jos Jumalan
Henki ei ole voinut valaista omalla Valkeudellaan sydämemme silmiä! Kaikki väärä
on niin lähellä oikeaa, että jos mahdollista, valitutkin eksytettäisiin! (Matt.24:24).
Mitä on siis se ”valo”, joka ei olekaan valoa, vaan pimeyttä?
”Sillä semmoiset ovat
valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi.
Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis
paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi,
mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.” (2.Kor.11).
Ei siis ole ollenkaan kysymys vain jonkinlaisen valon
levittämisestä uskonnollisen innoituksen johdosta, vaan sisäisen ihmisen
aidosta rakkaudesta Herraa ja Hänen Sanaansa kohtaan, koska Hän on Sana!
”Sen minä siis sanon
ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä
turhuudessa, nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina
Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä
paatumuksen tähden…” (Ef.4).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti