Kotkan siivillä!

”Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun.” (2.Moos.19)

”Ja näille hän aamuvarhaisesta iltaan saakka selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, lähtien Mooseksen laista ja profeetoista, saadakseen heidät vakuutetuiksi Jeesuksesta.” (Apt.28).

Mistä meidät pyritään vakuuttamaan tässä ajassa ja mihin meidät pyritään kiinnittämään? Mistä meitä kehotetaan riippumaan ja millaisia hengellisiä kuvia meille tarjotaan? Kirjoitimme eilen lentoonlähdöstä ja siihen liittyvistä asioista. Me emme vain halua kuvitella kaikkea edessämme olevaa, vaan kuvitelmien sijaan me tarvitsemme tiedon hengellisestä todellisuudesta!

Eilisestä jäi erikoisella tavalla mieleeni mainintani ohjaamossa olevista ylimääräisistä ihmisistä, jotka kiinnittävät lentäjien huomion vääriin ja toisarvoisiin asioihin, niin että elintärkeät tarkistukset jäävät tekemättä. Lentoavustajilla ja matkustajilla on aivan omat paikkansa, joihin heidän tulee tyytyä. Kuinka vaikeata onkaan hengellisellä alueella ihmisten pysytellä omalla paikallaan ja alueellaan! Me kaikki olemme osa suurta ja merkittävää kokonaisuutta, mutta se ei tarkoita sitä, että voimme sooloilla kaikkialla, ilman minkäänlaisia rajoja!

Voisin verrata hengellisesti itseäni jonkinlaisen pienehkön lentokoneen äärimmäisen hermostuneeseen kapteeniin, joka ei saa hetkenkään rauhaa suorittaakseen tehtävänsä. Ohjaamon ovi tulisi saada lukituksi asiattomien pääsyn estämiseksi, koska on kysymys jokaisen koneessa ja maassakin olevan turvallisuudesta. Mutta kuinka ollakaan, joku on jumittanut ohjaamon oven lukon, jotta hän ja toverinsa pääsisivät vapaasti ohjaamoon, ei toki aivan ensi näkemältä istuutuakseen paikalleni, mutta jakaakseen ”hyviä neuvoja ja ohjeita” niin lähtövalmistelujen kuin itse lennonkin suhteen!

Kautta aikojen ovat selkäpiitäni pitkin kulkeneet kylmät väristykset ollessani suorastaan pakotettu kuuntelemaan lukemattomien ohjaamoon tunkeutuneiden ohjeita ja neuvoja, joilla ei ole näyttänyt olevan minkäänlaista loppua, eikä asiallista alkuakaan! Kuinka usein onkaan tullut ajatus istuimelta nousemisesta ja kaiken jättämisestä näille omasta mielestään niin taitaville ”ohjaajille ja lentokapteeneille”!

Mitä todella tarvitsemme näissä levottomissa ajoissa, on täydellinen työrauha ja ohjaamon lukituksen uusiminen asiaankuulumattomien pitämiseksi poissa heille kuulumattomilta paikoilta. Tämä onkin tapahtunut suureksi osaksi huomaamattamme, Herramme itsensä suorittamana, koskapa niin moni valittaa yksinäisyyttä ja seuran puutetta. Seura on ollut aina tarpeellista ja on sitä vieläkin jossakin määrin, mutta me olemmekin nyt astuneet ja istuutuneet sellaiselle lennolle, jolla jokaiselle on oma paikkansa ja tehtävänsä. Viimeinkin olemme saaneet tiedostaa oman paikkamme ja asemamme ilman että korvat punaisena kuuntelemme mielestään viisaampien ja järkevämpien ”hyviä neuvoja”, jotka saavat meidät unohtamaan tärkeät valmistelut!

”Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi. He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle. Ja sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. Mutta tämän minä olen puhunut teille, että, kun se aika tulee, te muistaisitte minun sen teille sanoneen.” (Joh.16).

Kuinka paljon onkaan Herra puhunut meille valmistaaksensa meidät kaikkeen tulevaan! Nyt on selvemmin kuin koskaan aikaisemmin aika, jolloin meidän tulee muistaa kaikki Herramme puhuma, jotta keskittyisimme lähtövalmisteluihin! Meitä ei ehkä tapeta kirjaimellisesti, mutta jos kuulokkeemme ovat viritetyt väärälle taajuudelle, ei meitä ahdistella vain ohjaamossa tai matkustamossa, vaan kuulemme aivan väärän lennonjohdon ohjeita, jotka saattavat lentomme turmioon!

”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun.”

Ja niin me eräänä hetkenä lennämme Kotkan siivillä!