”…vaan,
niinkuin kirjoitettu on: ’mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei
ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä
rakastavat.’ Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä
Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. Sillä kuka ihminen tietää, mitä
ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan
tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet
maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä
Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen
viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset
hengellisesti.” (1.Kor.2).
Meillä on tehtävä tässä ajassa ja
tässä olotilassamme, eikä se ole lainkaan merkityksetön! Me olemme Kristuksen ”sijaisia”,
joka ikinen todellinen jumalanlapsi!
”Kristuksen
puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me
pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.”
(2.Kor.5).
Mikä on tarkoitettu näkymään
kaikille, mikä taas on tarkoitettu pysymään visusti salassa? Olemme juuri
lukeneet meistä, itse kustakin yksilönä:
”Sillä
kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on?”
Kuinka tämä sopii yhteen Kristuksen
puolesta lähettiläänä olemisen kanssa? Asia on niin selvä kuin vain olla voi,
kunhan vain käsitämme asian kokonaisuuden ja jumalallisen järjestyksen! Yksi lempilainauksistamme
on ollut:
”Kaiken
tämän minä tulin näkemään, kun käänsin sydämeni tarkkaamaan kaikkea, mitä
auringon alla tapahtuu aikana, jolloin
ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen.”
(Saar.8).
Kuinka onkaan voitu tuoda kristityn
ihmisen koko kärsimystaakka julki yhdellä vanhan liiton lauseella! Ihmisellä omassa
tilassaan on loputon tarve puuttua toisen ihmisen elämään, kourimalla ”hengellisellä
kädellä” hänen sisintä olemustaan! Mikä sattuisi sen enempää kuin sisimpään
tunkeutuva, likainen käsi, joka haluaa tietää sinusta kaiken ja kourii sen
tähden salaisuuksia löytääkseen salaisimpia alueitasi! En ikinä unohda kuinka
eräs ”kristitty” aikanaan ilmaisi syvimmäksi toivomuksekseen saada tietää
ihmisten syvimmät salaisuudet! Kuinka pelottava toivomus, ennen kaikkea
kristillisen historian valossa! Siksi juuri tässä ajassa emme voi kyllin
korostaa jo lukemaamme:
”Sillä
kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on?”
Tämän on Jumalamme säätänyt meitä
itsemme uhan alaisiksi tuntevia arkoja jumalanlapsia varten! Tämän on Jumala
tehnyt, vastakohdaksi sille, mitä ihminen niin tahtoisi tehdä! Jotta todella
voimme olla Kristuksen itsensä laatimia kirjeitä ja Hänen edustajiansa tässä
viimeisessä ajassa, emme voi edes kuvitella olevamme kaikenkarvaisten kourien
kaiveltavissa! Me olemme lähteen sijaintipaikkoja, joiden sisimpään ei
kenelläkään ole asiaa, koska olemuksemme sisältää Elävän Veden Lähteen, joka ei
ole mikään muu kuin Herramme Jeesus Kristus! Siksi on tarpeen säilyttää
salaperäisyys, jota yksin vain Herra hallitsee!
”Yli
kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” (Snl.4).
Koko jumalallinen salaisuus perustuu
mitä salaisimpaan henkilökohtaisuuteen, yksilöllisyyteen, sen todistaa seuraava
lainauksemme, joka ei tarvitse mitään selitystä!
”…jonka palvelijaksi minä
olen tullut Jumalan armotalouden mukaan, joka minulle on annettu teitä varten, täydellisesti
julistaakseni Jumalan sanan, sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä
ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen
pyhillensä, joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi,
kuinka suuri pakanain keskuudessa on
tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus
teissä, kirkkauden toivo.
Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista
ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä
Kristuksessa.” (Kol.1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti