”Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. Ja minä
annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken
elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä.
Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä
pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin
etteivät he minusta luovu. Ja minä iloitsen heistä,
siitä että teen heille hyvää; minä
istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta
sydämestäni ja kaikesta sielustani.
Sillä näin sanoo Herra: Niinkuin minä olen tuottanut tälle kansalle
kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä myös tuotan heille kaiken sen
hyvän, minkä minä heille lupaan.” (Jes.32).
Kuinka onkaan meiltä jäänyt
huomaamatta Herramme ja Jumalamme olennaisin piirre! Hän on sama eilen ja
tänään ja iankaikkisesti, eli Hän aina ja jatkuvasti toimii ilmaisemansa
periaatteen mukaisesti! Hän on itse perustanut kaiken hengellisen toiminnan ja oman
toimintansa otsikon alle:
”…siitä että teen heille hyvää; minä
istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta
sydämestäni ja kaikesta sielustani.”
Meidän Herramme on hyvä Jumala,
jonka ajatukset ja toiminta ovat niin kaukana kuin taivas on maasta kaikesta
siitä, mitä ihminen on ja tekee! Hän on luonut ihmisen ja tietää mitä ihmisessä
on, ja tietää siten kuinka ehdotonta ja välttämätöntä on Hänen mielenlaatunsa
imeyttäminen luomaansa, itsessään langenneeseen ja syntiseen olentoon! Hän on
Hyvä Jumala, joka armonaikana tahtoo vain hyvää omillensa ja todellisuudessa
kaikille ihmisille. Niin, on enemmän kuin osaamme ajatellakaan, kysymys
Jumalamme Armosta ja Rakkaudesta, joita ei ihmisen tule laajentaa oman
käsityskykynsä mukaisesti ohitse kaiken takana olevan jumalallisen säädöksen ja
seuraamuksen. Jos ihminen ei tahdo asettua Armon tarjoamaan tilaan kaikesta
sielustansa, mielestänsä, voimastansa ja sydämestänsä, eli koko olemuksestansa,
sulkee hän itse itsensä jumalallisen elämän ulkopuolelle! Kunpa todella
käsittäisimme, ettei Jumalamme odota meiltä enempää kuin mikä on mahdollista,
koska Hän omine piirteinensä haluaa tehdä kaiken mahdolliseksi tulemalla Itse
asumaan meihin, juuri sellaisena kuin Hän on!
”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle.
Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä,
vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan
Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun
edestäni. En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on
saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.” (Gal.2).
”Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa,
joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi
ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen
kerskauksena olkoon Herra.” (1.Kor.1).
”Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan
kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että
me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.” (2.Kor.5).
Kuinka suuri ilmestys
sisältyykään lainaamiimme sanankohtiin! Herramme ei todellisuudessa vaadi
meiltä mahdottomia, vaan ainoastaan sitä, mitä Hänen meihin asettamansa Henki
tekee samassa Hengessä kuin mitä näemme Hänen maanpäällisen vaelluksensa
aikana!
”Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Totisesti, totisesti minä sanon
teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän
näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.
Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja
hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.’”
(Joh.5).
”…siitä että teen heille hyvää; minä
istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta
sydämestäni ja kaikesta sielustani.”
Olkoon meillä sama mieli, joka
oli Herralla Jeesuksella Kristuksella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti