Kenen lapsia todella olemme?

”Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: ’Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä.’ Mies vastasi ja sanoi heille: ’Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.’” (Joh.9).

Olohuoneessani on ollut jo pidemmän aikaa lähes kolmekymmentä astetta. Onneksi tuulettimien avulla olen saanut makuuhuoneen lämmön öisin inhimillisiin mittasuhteisiin. On pakko todeta, että voimavarani alkavat olla melko vähissä ja täytyi todella ponnistella tietokoneen ottamiseksi syliini. Normaalisti käytössäni oleva uusin tietokone valittaa jäähdytysongelmista joten on pakko kirjoittaa vanhemmalla koneella. Kirjoittaminen tällä on melko hankalaa, koska näppäimistö on niin erilainen.

Kaiken kuumuuden lisäksi mieltä pakostakin rasittavat uudet, edessä olevat syöpätutkimukset. Jotenkin kuitenkin olen vakuuttunut siitä, että omat huoleni ovat pieniä verrattuna kaikkeen siihen, mille olemme nyt tahtomattammekin todistajia! En voi olla näkemättä hengellisestikin hyvin hälyttävänä niitä sääkarttoja, joita meille viime päivinä on näytetty ja mitä on kerrottu tapahtuvaksi kaikkialla maailmassa! Joinakin päivinä kirkkaan punainen on vallitsevana värinä osoituksena äärimmäisistä kuumuuksista ja olosuhteista todella laajoilla alueilla!

Meidän tehtävämme uskovaisina ei ole lietsoa pelkoa ja levottomuutta, mutta en voi olla ajattelematta Raamatun todistusta viimeisistä päivistä. Punainen on yleisen käsityksen mukaisesti varoitusväri. Hengen silmin en voi olla näkemättä punaista, vilkkuvaa varoitusvaloa, joka kehottaa kaikenlaiseen hengelliseen ja maalliseenkin valmiuteen ja varovaisuuteen!

Onko meille todellakin selvää kenen palveluksessa olemme ja kuka on meidän todellinen johtajamme? Viimeksi luimme siitä, kuinka Herramme ajan oppineet eivät käsittäneet kenen kanssa olivat tekemisissä ja vetosivat Luojansa edessä sukulaisuussuhteisiin, joista heillä ei kuitenkaan ollut selvää käsitystä ja näyttöä.

Tarkemman tutkistelun ja ajattelun perusteella voimme päätellä tämän suhteen suureen profeettaan perustuneen oppineiden mielessä enemmänkin sukulaisuuteen kuin uskonnolliseen johtajuuteen. Kuinka selvästi Sana todistaakaan niin Uuden kuin Vanhankin Testamentin puolella, että koko Mooseksen olemassaolo ja todistus perustuivat Itse Kristukseen ja Hänestä todistamiseen!

”Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?” (Joh.5).

Kuinka käsittämättömiä ja ajattelemattomia ajatuksia nuo oppineet päästivätkään suustansa!

”Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä.”

Heillä oli kaikki tarvittava tieto tunnistaakseen niin kauan odottamansa Messiaan, mutta heidän kohdallaan oli pelottavalla totta se, että he eivät nähneet varoittavaa, vilkkuvaa punaista valoa!

”Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?”

Heillä ei näyttänyt olevan harmaata aavistustakaan siitä suhteesta, jota Itse Kaikkivaltias Jumala oli luomassa Itsensä ja ihmisen välille! Israelin kansan suhde Aabrahamiin oli pohjimmiltaan vain esikuvallinen, eikä ketään todella auttaisi se, mihin oppineet tuolloin väärällä varmuudella vetosivat:

”He vastasivat ja sanoivat hänelle: ’Aabraham on meidän isämme’. Jeesus sanoi heille: ’Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja. Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt. Te teette isänne tekoja.’ He sanoivat hänelle: ’Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala’. Jeesus sanoi heille: ’Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt. Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.  Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.” (Joh.8).

Miettikäämme siis tarkkaan mihin ja keneen vetoamme ja panemme toivomme!