”…heidän sanansa kautta uskovat”

”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.” (Joh.5).

Jumalan Sana on kauttaaltaan yhtä arvokas ja pätevä, mutta yksilökohtaisesti jotkin kohdat ovat tulleet aivan erikoisella tavalla eläviksi! Tämä kohta on palanut tulisin kirjaimin kirjoittajan sydämen lihataululle jo varhaisina vuosina. Olen tullut huomaamaan, että harva rohkenee edes ajatella sen vertauskuvallisuutta yksittäistä uskovaistakin koskien. Näin oli Herramme kohdalla, mutta mehän olemme vain vajavaisia ihmisiä, heikkoja jumalanlapsia, jotka lähes kaikessa epäonnistuvat ja pakostakin joutuvat antamaan lihan määritellä tekemisiämme! Mutta meidän tulee erikoisella tavalla panna merkille, että tämä on vain varjopuoli sitä olemusta, jonka Herramme tahtoo muodostuvan meissä, ei oman heikkoutemme hallitessa, vaan Herramme antaman Uuden Elämän hallinnassa! Jotta tuo Elämä selvästi tulisi ulkopuoleltamme, olemme annetut tietynlaisen, inhimillisesti käsittämättömän taistelun alaisuuteen!

Mitä sanoo tästä aiheesta veljemme Paavali Hengen vaikutuksesta?:

”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.” (Room.7-8).

Miten selvitä tämän kahtiajakoisuuden kanssa? Kuka pohjimmaltaan on kaiken tämän aiheuttaja? Jo Adamin kupeissa ollessamme me olimme mukana sen ratkaisun tekemisessä, joka aikaansai kaiken murheen ja kärsimyksen tässä ihmiskunnassa! Mutta nyt Uuden Adamin yksinomaisen ansion johdosta meille tarjoutuu Uuden Elämän mahdollisuus sen kautta, että olemme valmiit luopumaan entisestä, peritystä ominaisuudestamme ja syrjäyttämään sen taka-alalle, sinne minne se kuuluukin osana ihmislapseutta! Liha on liha, eikä voi muuksi tulla, ja se meidän on hyväksyttävä tuli mitä tuli. Mitä luimme juuri?:

”…että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.”

Eikö tämä ole juuri se, mikä tekee Uudesta Elämästä taistelemisen arvoisen ja suorastaan pakottaa meidät hyväksymään omallekin kohdallemme sen tosiasian, ettemme mekään kykene tekemään mitään hyvää ilman että Herramme sen meille näyttää? Mutta ensin on tapahduttava vehnänjyvän kuoleman, jonka kautta Uusi Elämä voi alkaa versota!

Mikä on todellinen asemamme Herran omien sanojen mukaisesti Hänen todellisessa yhteydessään?:

”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä - minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.” (Joh.17).

Me olemme siis niin yhtä Hänen kanssansa, että meillä on täsmälleen sama Sana kehottaessamme Kristuksen puolesta ja ollessamme täysin yhtä Hänen kanssansa! Mutta missä on todellinen yhteys???