Monet jumalat

”Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: ’Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia. Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan. Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.’” (Apt.17).

Olen jo aikanaan kirjoittanut tästä aiheesta. Se nousi kuitenkin nyt mieleeni eräällä televisiokanavalla toistuvan ”dokumentin” johdosta, jossa kuuluisa näyttelijä vierailee mitä erilaisimpien uskontojen syntypaikoilla ja haastattelee erilaisia uskonnollisia kokemuksia omaavia henkilöitä. Huomiotani herättää erityisesti se, kuinka näyttelijä aivan ennennäkemättömällä tavalla asettaa käytännöllisesti katsoen kaikki uskonnot ja niiden erilaiset jumalakäsitykset samalla viivalle. Tämän hän tekee omien näkemystensä pohjalta, jotka sallivat hänen osallistua mitä erilaisimpiin pakanallisiin rituaaleihin, vastoin kaikkia kristillisiä periaatteitamme.

Miksi nyt kirjoittaa tällaisesta aiheesta? En ole katsonut kuin vain osan noista ”dokumenteista” ja senkin melko hajamielisesti, ajatusten askarrellessa aivan muualla. Mihin huomioni aina kiinnittyy tällaisten ohjelmien puitteissa? Olisikohan taustalla sama tekijä, josta luimme juuri Apostolien teoista?

”Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia. Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle.”

Kaiken uskonnollisen toiminnan ja jumalanpalveluksen taustalla on ihmisen jumalakaipaus, kohdistuu se sitten mihin tahansa. Mistähän johtunee kristillisen maailman jo pitkään jatkunut eristyneisyys ja etäisyyden etsiminen, mihin juuri erikoisesti tässä ajassa on syntynyt aivan käsittämätön poikkeus? Aikanaan lähestyttiin eri näkemyksiä ja uskontoja tavalla, jossa ei ole tippaakaan siitä, mitä juuri luimme Paavalin asenteesta kohtaamaansa epäjumalanpalvelukseen.

”Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia.”

Mitä olemme kuulleet useimpien kristillisten julistajien suista?:

”Ateenan miehet, minä näen kaikesta kuinka pakanallisia ja jumalattomia saatananpalvojia te olette, enkä voi muuta kuin kirota kaiken opetuksenne ja väärät jumaluutenne!”

On aivan käsittämätöntä meidän hämmästelymme sen suhteen, miksi suuri osa lähetystyöstä on kohdannut sellaista vastustusta ja vastahenkeä kautta aikojen! Onko meillä minkäänlaista käsitystä siitä, mitä kohtaamiemme eri uskontojen ihmisten mielissä on liikkunut todetessaan asenteemme heitä kohtaan? Tästä ei todista ainoastaan ulkomaille suuntautunut toiminta, vaan tämä ”hengellinen vihamielisyys ja ’rotusorto’” on karkottanut luotamme lukemattoman määrän oman maamme uskovaisia ja aiheuttanut valtavan määrän jakaantumista ja lahkohenkeä.

Näin on siis ollut kautta aikojen, mutta mitä todistavat mainitsemani dokumentit nykyisestä kristillisyydestä? Mitähän liikkuu todellisuudessa eri pakanallisten uskontojen edustajien mielessä heidän todistaessaan nyt kristillisen maailman toimintojen ja ajatusten sulautumista mitä erilaisimpien, ennen pakanallisiksi nähtyjen ja koettujen menojen kanssa? Aikanaan vihollinen näytti Herrallemme kaikki maailman valtakunnat, tarjoten niiden hallintaa Hänelle aivan yksinkertaisesta hinnasta. Hänen tuli vain kumartua sielunvihollisen edessä! Mitä kuitenkin Herramme suhtautui tähän tarjoukseen?

”Silloin Jeesus sanoi hänelle: ’Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.'” (Matt.4).

Pitkän aikaa Herramme koettelemukset kaikuivat vakavana varoituksena monien mielessä, mutta mistä johtunee tämän varoituksen muuttuminen eräänlaiseksi uteliaisuudeksi ja kokeilun haluksi? Vastaus on aivan yksinkertainen, joka perustuu laittomuuden valtaan pääsemiseen. Mammonan houkutus saa ihmiset ajattelemaan, ettei Herra suinkaan ole todella sanonut sitä mitä on sanonut, eikä ole niin vaarallista jos vain hiukan kumartaa tai kallistuu varoitettuun suuntaan! Onhan suuri hengellinen johtaja jo aikanaan huudahtanut pakanallisen uskonnon tilaisuudessa: ”Me olemme kaikki veljiä!”

”Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.”

Ei siis ole mikään ihme, ettei tämän toteuttaminen ole suuremmassa määrin ollut mahdollista!