Tottelemattomuuden lapsia?

”Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin; mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut - ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa…” (Ef.1).

Kunpa todella käsittäisimme mitä Jumalan tarkoitukset meitä kohtaan ovat! Erikoisesti lainaamamme luku kokonaisuudessaan tuo ne esiin. Olemme tekemisissä niin laaja-alaisen ja moninaisen asian kanssa, ettemme ihmiselämän aikana kykene ammentamaan sitä tyhjiin. Pystymme vain koskettelemaan kohokohtia.

Nyt lainauksessamme kiinnittää erikoista huomiota ilmaisu:

”…te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa…”

Tämä hallitus ja toiminta alkoivat näkyvän vaikutuksensa jo Eedenin puutarhassa. Oletko koskaan pannut merkille tämän hallituksen suunnitelmia ja toimintaperiaatteita? Kaikesta Sanasta lukemastamme me tiedämme olevan kysymyksen katkerasta Jumalan vastaisesta toiminnasta, mutta kuitenkin mitä selvimmin ”hengellisessä ilmapiirissä” joka tulee julki tottelemattomuuden lapsissa:

”…hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta. Sillä niitä ovat ne, jotka tungettelevat taloihin…” (2.Tim.3)

Vihamieliset voimat eivät pohjimmiltaan ottaen milloinkaan ole pyrkineet kieltämään Jumalaa ja Hänen Sanaansa! Oletko hämmästynyt? Koko näiden toimintaa hallitsee aivan tietynlainen periaate, joka useimmilta on jäänyt piiloon tuon ”jumalisuuden ulkokuoren” johdosta. Lukemattomiin taloihin on kautta kirkkohistorian tunkeutunut kaikenlaisilla jaloilla kaikenlaisia opetuksia ja näkemyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan ja Hänen suunnitelmansa kanssa:

”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: ’Sinun Jumalasi on kuningas!’” (Jes.52).

Asumme sitten vuorilla tai laaksossa, on kautta aikojen ovenväliimme tunkenut likaisia ja pesemättömiä jalkoja rähjäisissä tai ylellisissä kengissä, estäen sulkemasta sitä vuolaalta puhetulvalta tai pakolla ojennetuilta esitteiltä! Mikä sitten oikein mättää, mikä on vialla kaikessa tässä ”iloisen sanoman” tuomisessa? Julistetaan kylläkin rauhaa (ennen kaikkea sitä!), mutta kuka ilmoitetaan kuninkaaksemme? Kuka todellisuudessa on kaiken tuon julistuksen lähtökohta, kenelle kaikki kunnia menee? Siihen saamme vastauksen menemällä aivan ihmiskunnan alkuun, ensimmäisten jumalanlasten keskuuteen! Mitä heille julistettiin, ennen kaikkea Eevalle? Jumalan Sanaa, kieltämättä sen paremmin Jumalaa kuin Hänen ajatuksiansa!

Mistä todella on kysymys puhuessamme ilmavallan hallitsijasta, pimeyden voimista? Ne eivät varmaankaan erikoisemmin pidä Jumalan olemassaolosta sen paremmin kuin Hänen Sanastaankaan, mutta niillä on eksyttävääkin eksyttävämpi toimintaperiaate. Mihin tämä periaate perustuu?

Nyt näemme aivan erikoisella tavalla syyn siihen, miksi Jumalan Sanasta on kielletty ottamasta pois jotakin, tai lisäämästä siihen! Koska jopa pimeyden voimat osaavat Raamatun sisällön ulkoa, paremmin kuin yksikään meistä! Vihollinen tietää Jumalan Sanan kieltämisen turhaksi, mutta mitä se siis tekee? Se on alusta alkaen lisännyt omia ajatuksiansa ja selityksiänsä Kirjoitettuun ja Puhuttuun Sanaan, hienovaraisesti ja kätketysti, niin että jos mahdollista, valitutkin eksytettäisiin! Se ei kiellä kokonaisen sivunkaan tekstiä, mutta sijoittaa johonkin kohtaan epäilyksiä herättävän ajatuksen: ”Onko Jumala todella sanonut tämänkin?” Siten on jo kylvetty hengellisen kuoleman siemen! Mitä me voimme tehdä? Lukea entistä enemmän Raamattua tietääksemme mitä jokainen Jumalan suusta lähtevä Sana merkitsee!