MINÄ OLEN ANTANUT HEILLE
SINUN SANASI
"Sillä ne sanat, jotka sinä
minulle annoit,
MINÄ OLEN ANTANUT HEILLE;
(HALLELUJA, HALLELUJA,
HALLELUJA!! Pyhä Henki minussa huutaa halleluja! Kaikki Jumalan Sanat on
annettu meille, minulle, sinulle, meille kaikille. Kuka rohkenee nousta
Herramme sanoja vastaan ja väittää jotakin muuta?!)
...ja he ovat ottaneet ne
vastaan ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että
sinä olet minut lähettänyt."
Apostolien teoista voimme lukea Pietarin helluntaisaarnasta : "Sillä teille ja teidän lapsillenne
tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra,
meidän Jumalamme kutsuu." Pietari tosin lainasi Vanhan Testamentin
profetiaa, mutta julisti helluntaisanomansa sen ajan olosuhteissa sen ajan
ihmisille. Hän ei vain lainannut jotakin aikaisemmin sanottua, vaan Pyhän
Hengen johdatuksessa toi sen eläväksi Sanaksi siinä hetkessä. Kuinka voisikaan
olla toisin? Jeesus itse sanoi: "Mutta
en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myöskin niiden edestä, jotka
heidän sanansa kautta uskovat minuun..." Pietari puhui siitä, minkä
hän itse oli kokenut muiden kanssa.
Meille on annettu lupaus, meille on annettu suuri tehtävä; kuinka
voisimme suoriutua siitä ilman, että itse olemme kokeneet jotakin? "JOTKA HEIDÄN SANANSA KAUTTA USKOVAT
MINUUN!" Halleluja! Heidän Sanansa! Kukaan ei tule uskoon muuta
kuin Jumalan Sanan kautta; niinpä heidän Sanansa täytyy olla Jumalan Sana! Halleluja!
Halleluja! Halleluja! Sana on meidän ja kuuluu meille! Meidän ei tarvitse joka
hetki sanoa: "Tämän me olemme kuulleet veljeltämme, näin sanoo veljemme!"
Ei, vaan me saamme todistaa omine sanoinemme siitä, mitä Pyhä Henki tässä
ajassa on puhunut meille, JA MISTÄ HÄN TÄSSÄ VIIMEISESSÄ HETKESSÄ ON
MUISTUTTANUT MEITÄ. EI OLE KYSYMYS JOSTAKIN VELJEN SANASTA, VAAN PYHÄ HENKI
KIRKASTAA HERRAN JEESUKSEN TÄSSÄ AJASSA MUISTUTTAMALLA MEITÄ KAIKESTA SIITÄ,
MITÄ TÄMÄ ON SANONUT!
JEESUKSEN MINÄ TUNNEN JA PAAVALIN MINÄ TIEDÄN
MUTTA KEITÄ TE OLETTE?
Meillä on kyllin selvä esimerkki siitä, mitä seuraa, kun julistamme
jonkun toisen suulla jotakin. "Myöskin
muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat (eikö tämä yhdistäkin meidät
tuohon Tiituksen kohtaan?) rupesivat
lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli pahoja henkiä,
sanoen: 'MINÄ VANNOTAN TEITÄ SEN JEESUKSEN KAUTTA, JOTA PAAVALI JULISTAA'. Ja
niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös erään juutalaisen ylipapin,
Skeuaan, seitsemän poikaa; mutta paha henki vastasi heille sanoen: 'Jeesuksen
minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?' Ja se mies, jossa
paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa
perästä ja runteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat
siitä huoneesta. Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä
juutalaiset että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran
Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti..." (Apt.19).
"Hän, joka teissä on, on
suurempi kuin se, joka on maailmassa!" (1.Joh.4:4). Tämä ei pätenyt
noiden ylipapin poikien kohdalla, vaikka he nimenomaan käyttivät Herran Jeesuksen nimeä! Ei sanota, että
jokaisessa tapauksessa noiden loitsijoiden kohdalla olisi käynyt näin huonosti
ja häpeällisesti. Huomiota herättävää on se, että paha henki tunnustaa niin
Herran Jeesuksen kuin tuon ajan sanansaattajankin. "Jeesuksen minä tunnen,
ja Paavalin minä tiedän!" Pahan hengen tunnustus sisältää enemmän, kuin
mitä tässä ajassa niin sanotut uskovaiset tuntevat ja tietävät!
Me olemme mitä suurimman voimainkoetuksen edessä, ja meidän tulisi olla
varustettuina täyteen Jumalan sota-asuun ja voimaan. Me olemme kaikki valmiita
astumaan esiin ja haastamaan vihollisen. Olisiko kuitenkin Jumalan armoa meitä
kohtaan, ettemme vielä ole joutuneet todellisen taistelun tuoksinaan? Miten
olisi meidän käynyt? Veljeni, miten on sinun kohdallasi? Mitä pahat henget
huudahtavat sinulle? "Jeesuksen minä tunnen, suuren julistajan minä tiedän
olleen, MUTTA KUKA SINÄ OIKEIN OLET?
Sinä puhut edesmenneen sananpalvelijan suulla ja vannotat minua hänen
julistamansa Jeesuksen kautta, mutta kuka sinä sitten olet? Minä en pelkää
sinua, sillä minä en näe sinussa Merkkiä! Sinussa ei ole suojaavaa Merkkiä!
Minä en näe Merkkiä, minä voin tehdä sinulle mitä haluan! (Mitä paha henki
tarkoittaa merkillä? Se ei halua sanoa sanaakaan Karitsan Verestä ja käyttää
siten sanaa merkki!)
Alkuseurakunnan aikana nuo loitsijat selvisivät alastomuuden häpeällä ja
pieksetyksi tulemisella. Miten on meidän suhteemme tässä ajassa, jos me emme
todella ole Sanassa ja Sana ei ole meissä? Seuraukset saattavat olla
huomattavasti kohtalokkaammat!
Me emme siis voi vedota johonkin suureen jumalanmieheen, joka julisti
Jeesusta. Jumalan Sana oli sellaisella tavalla Paavalissa, että riivaajahenget
tiesivät ja tunsivat sen, niin kuin Tyatirassakin tietäjähenki huusi:
"Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille
pelastuksen tien." (Apt.16:17). Me emme tarvitse riivaajahenkien
todistusta, mutta kaikki tämä osoittaa, että me todella tarvitsemme
jumalallisen voiman kestääksemme taistelussamme. Me voimme pettää itseämme
ja läheisiämme, mutta emme henkivaltoja!
Tässä kohden haluaisin vielä kerran varoittaa meitä kaikkia liiallisesta
mielenkiinnosta henkivaltoja kohtaan. En voi unohtaa sitä, kuinka eräs veli
kerran sanoi: "Minä annoin saatanan kuulla kunniansa!" Muistakaamme,
mitä Juudan kirjeessä sanotaan: "Mutta
ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen
ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: 'Rangaiskoon sinua
Herra!' Jättäkäämme sielunvihollisen ojentaminen Herralle!
On merkille pantavaa, että kyseinen Tiituksen kohta on samalla aukealla,
jolla Paavali vannottaa Timoteusta Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä SAARNAAMAAN SANAA! Kirjeessään
Tiitukselle hän sanoo aivan alussa: "Paavali,
Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan valittujen uskoa ja
sen totuuden tuntemista varten, joka on jumalisuuden mukainen, apostoli sen iankaikkisen
elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen
ikuisia aikoja - mutta kun aika oli tullut, ilmoitti hän SANANSA SAARNASSA,
joka on uskottu minulle Jumalan, meidän vapahtajamme, käskyn mukaan..."
Kaikessa voimme nähdä, että Paavali julisti ainoastaan sitä, mikä todella
oli hänen sydämessänsä. Timoteukselle hän sanoi: "Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma,
koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet
pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut
uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa" (2.Tim.3:14-15).
Miksi Markku-veli on niin varma kaikesta? Miksi minä vapisisin ja
epäilisin, kun kerran Jumalan Sana on tullut minunkin osakseni? Meillä
jokaisella on oikeus olla varmoja siitä, minkä me olemme kuulleet ja
vastaanottaneet, jos se pitää yhtä Pyhien Kirjoitusten kanssa! Joka vielä
epäilee ja on epävarma, ei ole käsittänyt lainkaan, mistä tässä ajassa on kysymys!
"...hänen tulee pysyä kiinni
opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan
terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet." Onko
opinmukaista, luotettavaa Sanaa, jos veli toisensa perään omien käsitystensä
mukaan lainaa jonkun saarnoja sieltä ja täältä? Emmekö ole jo tulleet näkemään,
mikä on tulos kaikesta?
Elämme mitä vaarallisimmassa ajassa. Herran tulemus on hyvin lähellä.
Puhuttu Sana on meidän keskellämme. Mutta mitä me teemme sillä? Kuka tahansa,
joka pystyy lukemaan, voi esiintyä hyvin hurskaana. Mitä ajattelevat ne veljet,
jotka korostavat sitä, että meidän tulee vain kuunnella joitakin saarnoja ja
sanoa ainoastaan se, mitä niissä on sanottu? Tämän kriteerin pohjalta voi
täysin jumalatonkin päteä uskovaisena, jopa ylen hurskaana sellaisena, sillä
kuka tahansa voi lainata ajatuksia toiselta! Kuka tahansa voi lukea ääneen
saarnoista jotakin, ilman että olisi uudestisyntynyt tai edes todella
kiinnostunut Jumalan Valtakunnasta.
Apt. 20: 29-30 sanotaan: "Minä
tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia,
jotka eivät laumaa säästä, JA TEIDÄN OMASTA JOUKOSTANNE nousee miehiä, jotka
väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa." Jo
Apt.15:24 sanotaan: "Koska olemme
kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole mitään käskyä
antaneet, ovat puheillaan tehneet teidät levottomiksi ja saattaneet teidän
sielunne hämmennyksiin..." Paavali kehottaa johtajia ottamaan vaarin
itsestänsä ja laumastansa, johon Pyhä Henki on heidät pannut kaitsijoiksi,
paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka Hän omalla verellänsä on itselleen
ansainnut.
Markku Vuori
Jatkuu…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti